Ahjo

Puheenjohtaja osaa delegoida

Väylän avaajana ammattiosaston puheenjohtaja Tapani Lipsanen

Ammattiosasto: Savonlinnan Metallityöväen ao. 17
Perustamisvuosi: 1906
Jäseniä: noin 1 110
Työpaikkoja: noin 20
Luottamustoimet: mm. osaston luottamusmies 1985–2004, varapääluottamusmies 1993–1996, työhuonekunnan puheenjohtaja 2001–2008, ammattiosaston puheenjohtaja 2010–.

Savonlinna Worksissa työskentelevä Tapani Lipsanen on varsinainen yhdistysihminen. Hän istuu tällä hetkellä yli kymmenessä hallituksessa ja monessa hän heiluttaa puheenjohtajan nuijaa.

– Työpaikalla olen ruokalan osuuskunnan puheenjohtaja, sairaskassan puheenjohtaja, harrastustoimikunnan puheenjohtaja ja työhuonekunnan varapuheenjohtaja. Lisäksi olen Savonlinnan parhaimpia latuja ylläpitävän hiihtoverkoston puheenjohtaja ja toimin kyläyhdistyksessä, parissa retkeily- ja urheiluseurassa, karjalaseurassa myös piiritasolla, hitsausteknillisessä yhdistyksessä ja eräässä yhdistyksien yhdistyksessä, Lipsanen luettelee.

– Johtuisiko siitä, ettei osaa sanoa ei… Olen vain lähtenyt mukaan, ja kun osallistuu johonkin, äkkiä joutuu hallitukseen ja sitä kautta osallistumaan toimintaan, hän kertoo.

Konkarillekaan ei ole helppoa muotoilla puheenjohtajan roolia:

– Jonkinlainen johtaja, eli päällepäsmäri, ja vähän sellainen päältäkatsoja. Puheenjohtaja katsoo, että sovitut asiat tapahtuvat, ja yrittää jakaa tehtäviä. Se on meidän ammattiosastossa aika helppoa, sillä meillä on aktiivisia henkilöitä. Puheenjohtaja on tietenkin myös kokouksien koollekutsuja.

Lipsanen huomauttaa, että toiminnan pyörittäminen ei saa jäädä puheenjohtajan varaan.

– Olen ottanut aina sen roolin, että kaikki osallistuvat, muissakin yhdistyksissä missä olen puheenjohtaja. Ei siitä tule mitään, jos puheenjohtaja tekee kaiken.

Ammattiosastossa asiat hyvin

Lipsasen mukaan lähes kaikki työntekijät liittyvät Savonlinnassa ammattiosastoon, mutta heitä on vaikeata saada mukaan toimintaan. Metalli 17:llä on noin 1 100 jäsentä opiskelijajäsenet mukaan luettuna. Tapahtumiin, esimerkiksi teatterimatkoihin ja pikkujouluristeilyihin, osallistuu Lipsasen mukaan 5–10 prosenttia jäsenistä.

– Varsinainen aktiivinen porukka on noin parikymmentä henkilöä. Onneksi meillä on myös pari–kolme uutta. Sitten kun muutaman saa mukaan, niin muutkin tulevat.

Veteraanijaosto ja vapaa-ajanjaosto ovat erityisen aktiivisia. Ammattiosaston tulevaisuudesta Lipsanen ei ole kovinkaan huolestunut.

– Näyttäisi siltä, että saamme tulevaisuudessakin uusia aktiiveja toimintaan. Vielä ei ole tarvinnut pakottaa ketään, mutta houkutella täytyy. Ei ole niin kuin joskus 20–30 vuotta sitten, kun äänestettiin kuka pääsee mukaan.

Toiminnan perustan, eli jäsenmäärän, Lipsanen ennustaa pysyvän tulevaisuudessa vähintään samana kuin nyt.

– Koska jäsenmäärä on ollut pikkuisen kasvava koko ajan, lamankin aikana, niin ei se varmaankaan vähene. Perinteisten maksavien jäsenten määrä saattaa tosin vähän laskea. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, eläkeläisjäseniä tulee enemmän.

Yhteishenkikin on Lipsasen mielestä parantunut merkittävästi vuosien mittaan.

– Se toimii nykyään erittäin hyvin. Erittäin harvoin meillä on riitatilanteita.

Asteittain mukaan

Lipsanen tuli töihin Savonlinna Worksiin 37 vuotta sitten. Yritys valmistaa pääasiassa selluteollisuuden laitteita.

– Tulin konepajakouluun ja sen jälkeen olin levyseppähitsaajana. Kymmenen vuotta olin robottioperaattorina ja viimeiset viisi–kuusi vuotta olen ollut hitsausneuvojana, 57-vuotias Lipsanen kertoo.

Ay-toimintaan hän lähti mukaan asteittain.

– Alussa olin aika monta vuotta osaston luottamusmiehenä sekä jonkin aikaa työsuojeluasiamiehenä. Sitten jatkoin varapääluottamusmieheksi ja siitä sitten toimikuntaan. Muutaman vuoden olin toimikunnan jäsenenä, sitten varapuheenjohtajaksi. Kun Sirosen Olli lopetti, lähdin puheenjohtajaksi vuoden 2010 alussa.

Lipsanen muistuttaa, että juuri tällä tavalla uusia pitää houkutella mukaan.

– Nuorille pitää olla mielenkiintoisia tapahtumia, ja sitä kautta tuoda ammattiyhdistystoimintaa esille. Ei suinkaan panna heti toimikuntaan, vaan pikku hiljaa. Vaikka ensin varatyösuojeluvaltuutetuksi tai osaston luottamusmieheksi. Sitä kautta he huomaavat, ettei tämä niin kamalaa ole, tämä yhdistystoiminta.

Tiedonkulku tärkeää

Savonlinnan ammattiosastolla on parikymmentä työpaikkaa, isoimpana Savonlinna Works.

– Se missä meilläkin on huomattavasti kehitettävää, on yhteydenpito pieniin työpaikkoihin. Meillä on kuitenkin toimikunnassa aika hyvä verkosto näistä pienistäkin työpaikoista. Aika moni on joko jäsenenä tai varajäseninä. Sitä kautta saadaan hyvin paljon tietoa, myös sellaisista työpaikoista, joissa ei ole toimikunnan jäseniä.

Tiedonkulku molempiin suuntiin onkin erinomaisen tärkeätä, ammattiosaston tärkeimpiä tehtäviä.

– Edunvalvontatoiminta on mielestäni se tärkein. Ammattiosasto on tavallisen jäsenen ja liiton välinen tiedonvälittäjä ja yhteydenpitoelin. Se valvoo työntekijöiden etuja erityisesti niissä pienissä työpaikoissa, missä ei ole pääluottamusmiestä. Tietenkin se valvoo myös pääluottamusmiesten toimintaa.

Helmikuun loppupuolella Lipsasen mielessä päällimmäisenä olivat Metallin liittokokousvaalit sekä Euroopan taloudellinen tilanne ja sen vaikutukset Suomeen ja Savonlinnaan.

– Tällä seudulla edellinen vuosi on ollut oikein työllisyyden vuosi. Täällä on ollut töitä yllin kyllin. Nyt se näyttäisi ainakin hetkellisesti hiipuvan, mutta uskon kyllä, että se lähtee taas nousuun.

Puheenjohtaja ei voi osallistua kaikkeen

Tapani Lipsanen ei osaa sanoa, mikä puheenjohtajan tehtävässä viehättää.

– Vaikea sanoa, mitä hirmu hyvää siinä olisi. Yksi hyvä asia on tietenkin, että puheenjohtajia arvostetaan. Pahimmaksi taas koen sen, että aina oletetaan, että puheenjohtaja osallistuu kaikkiin tapahtumiin. Kaikkein pahinta on, jos joutuu pitämään puheen, kun minä olen niin huono puheita pitämään. Ainahan niitä joku vuoteen tulee, mutta ne eivät ole hirmu pitkiä, eivätkä varmaan aina kovinkaan hyviä.

Aikaa tehtävän hoitaminen vie keskimäärin muutaman tunnin viikossa. Tosin joka viikko ei välttämättä ole mitään tekemistä.

– Toimikunnan kokous on kerran kuukaudessa. Pelkkä kokous valmisteluineen vie kolme–neljä tuntia. Kokonaisaikaa on vaikea laskea. Osaston taloudenhoitaja on samalla työpaikalla vieressä, joten hänen kanssa tulee juteltua asioista melkein päivittäin.

Koska Lipsasella on runsaasti hallitustehtäviä, tehokas ajankäyttö on tarpeen.

– Keskimäärin vähintään kaksi iltaa viikossa menee kokouksissa. Välillä, esimerkiksi tänään, on kolme kokousta peräkkäin. Kokouksia pystyy jaksottamaan niin, että jää vähän vapaa-aikaakin. Harrastukset vaativat sitä.

Kesällä Lipsanen harrastaa rullaluistelua ja kyykänheittoa, talvisin lentopalloa pari kertaa viikossa sekä ennen kaikkea hiihtoa.

– Tosin tänä vuonna hiihtäminen on jäänyt vähälle. Olen ollut flunssassa koko alkuvuoden, ja lunta ei ollut sitä ennen. En ole käynyt vasta kuin kolme kertaa hiihtämässä. Mutta parhaimpana vuonna olen hiihtänyt vähän yli 1 800 kilometriä.