Lama, suurtyöttömyys, TEAM-hanke, lakko, perälauta. Nämä viisi asiaa leimasivat päättymässä olevaa neljän vuoden liittokokouskautta.
Kun liittokokousta toukokuun lopulla vuonna 2008 pidettiin, eivät edellisvuonna Yhdysvalloissa alkaneen rahoitusmarkkinoiden kriisin vaikutukset olleet levinneet vielä muualle. Maailman ja Suomen talous lähti syöksyyn syksyllä.
Lokakuussa alkoi Suomessa metalliteollisuudessa lomautusten ja irtisanomisten vyöry. Osa yrityksistä teki kuitenkin vielä loppuvuodesta ennätyksellisen hyvää tulosta.
Vuosi 2009 oli koko maailmassa taloudellisesti huonoin sitten 1930-luvun laman. Suomessa metalliteollisuuden vienti supistui 37 prosenttia ja tuotanto 25 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Yritysten tilanne vaihteli kuitenkin hyvin voimakkaasti.
Metallityöväen työttömyyskassa maksoi vuosina 2007 ja 2008 molempina vuosina päivärahaa runsaalle 18 000 jäsenelle. Vuonna 2009 saajien määrä yli kolminkertaistui: ansiopäivärahaa maksettiin vähintään yhdeltä päivältä yli 59 000 jäsenelle. Vielä vuonna 2010 päivärahaa maksettiin lähes 53 370 jäsenelle. Vuonna 2011 saajia oli noin 31 000.
Työttömien ja lomautettujen määrän nopea kasvu lyhyessä ajassa aiheutti hakemusruuhkan ja pidensi käsittelyaikoja työttömyyskassassa. Ruuhkaa purettiin palkkaamalla lisää henkilökuntaa, ja myös liiton henkilökuntaa irrotettiin omista töistään auttamaan työttömyyskassan puhelinpalvelussa.
Liittokokouskaudella käytiin kolmet työehtosopimusneuvottelut. Teknologiateollisuudessa säännöllisen työajan tuntiansiot ovat nousseet vuoden 2008 toiselta neljännekseltä vuoden 2011 toiselle neljännekselle nimellisesti 7,2 prosenttia ja reaalisesti 2,4 prosenttia.
Vuonna 2007 solmitun sopimuksen palkantarkistuksista vuodelle 2008 neuvoteltiin lokakuussa. Palkkoja korotettiin 2,5 prosentin yleiskorotuksella sekä työpaikkakohtaisella erällä, joka oli joko 1,0 prosenttia tai 1,6 prosenttia.
Vuoden 2009 lokakuussa solmittiin kaksivuotinen työehtosopimus vuosille 2009–2011. Marraskuussa palkkoja korotettiin joko työpaikkakohtaisesti sopien tai yleiskorotuksena 0,5 prosenttia. Mikäli korotuksista ei paikallisesti sovittu, maksettiin joulukuussa 0,5 prosentin yleiskorotus.
Olennainen osa sopimusratkaisua olivat valtion toimenpiteet työttömyysturvan parantamiseksi: muun muassa määräaikainen laki sovitellun päivärahan soveltamisesta.
Tarkistusneuvottelujen jälkeen palkkoja korotettiin vuoden 2010 lokakuussa 1 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin suuruisella erällä.
Vuonna 2011 sopimusneuvottelut katkesivat toukokuussa ja liittovaltuusto irtisanoi työehtosopimuksen. Sopimusneuvotteluissa tehtiin tiivistä yhteistyötä Ammattiliitto Pron sekä Ylempien toimihenkilöiden YTN:n kanssa. Liitot asettivat yhteiset palkankorotustavoitteet ja yhteisiä laatutavoitteita.
Neuvottelut jatkuivat alkusyksystä, mutta liitot keskeyttivät ne työantajien annettua riittämättömän palkkatarjouksen. Samaan aikaan keskusjärjestöt kävivät neuvotteluja ns. raamisopimuksesta. Raamin kattavuus todettiin marraskuussa, kun riittävän suuri osa aloista oli neuvotellut sen mukaisen työehtosopimuksen.
Lokakuussa liitot julistivat ensin ylityökiellon ja sen jälkeen lakonuhan, joka toteutui 21.10. liittovaltuuston hylättyä valtakunnansovittelijan sovintoesityksen.
Runsaan 30 000 työntekijän lakko 37 yrityksessä päättyi 24.10. liittojen hyväksyttyä valtakunnansovittelijan toisen sovintoesityksen. Edellisen kerran Metalliliitto oli julistanut työtaistelun metallialalle vuonna 1971.
Sovintoesityksen mukaan palkkoja korotettiin Metalliliiton sopimusaloilla 1,6 prosentin yleiskorotuksella ja 0,8 prosentin paikallisella erällä, mikäli paikallisesti ei muuta sovita. Paikallinen erä maksetaan kaikille, jos sen käytöstä ei sovita muuta. Näin sopimukseen saatiin pitävä perälauta. Ratkaisuun sisältyi myös 150 euron kertaerä.
Ratkaisussa sovittiin myös palkankorotuksista vuodelle 2012. Marraskuussa palkkoja korotetaan 1,3 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,6 prosentin paikallisella erällä.
Sovintoesityksen mukaisesti työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan otettiin maan hallituksen kirjaus tavoitteesta työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta. Yritys saisi tästä verovähennyksen ja työntekijä mahdollisuuden työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Yli 55-vuotiaat voisivat käyttää päiviä myös työkyvyn edistämiseen. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työryhmä tekee tarkemmat säädökset.
Työehtosopimuksessa lisättiin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen työstä vapautusta. Luottamusmiessopimuksessa parannettiin pääluottamusmiehen irtisanomissuojaa. Komennustyössä asumisväljyyttä lisättiin.
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä tiukennettiin. Jos on perusteltu epäilys, että alihankkija jättää velvoitteensa täyttämättä, on pääluottamusmiehellä mahdollisuus vaatia selvityksiä. Lisäksi yritys voi ottaa alihankinta- ja vuokratyösopimuksiinsa ehdon, jonka mukaan tilaaja velvoittaa kumppaninsa tällaisen selvityksen antamiseen.
Luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmän kehittämishanke (ns. LUPA-projekti) jatkuu.
Isyysvapaa tuli palkalliseksi kuuden arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.
Liiton muiden sopimusalojen työehtosopimusratkaisut ovat pääsääntöisesti noudattaneet teknologiateollisuuden työehtosopimusratkaisuja. Auto- ja konealoilla sovittiin vuonna 2009 autokorjaamoiden ja autokaupan sopimusten kirjaamisesta samaan sopimukseen.
Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä kysymyksiä selvitetään Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden työryhmässä. Samoin liittojen työryhmä käsittelee ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointia ja työuria.
Vuonna 2009 syntyi MaintPartner Oy:ssä erimielisyys noudatettavasta työehtosopimuksesta, kun yritys aikoi ryhtyä soveltamaan Sähköliiton ja työnantajaliitto Tiklin neuvottelemaa huolto- ja kunnossapitoalan työehtosopimusta. Aiemmin noudatettiin Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden sopimusta.
Metalliliitto asetti yritykseen työtaistelu-uhan. Lakko peruuntui valtakunnansovittelijan antamaan sovintoesitykseen tammikuussa 2010. Tekniseen huoltoon ja kunnossapitoon neuvoteltiin sovintoesityksen mukaisesti vuoden aikana uusi työehtosopimus.
Vuonna 2010 käynnistettiin yhdessä työnantajaliiton ja alan muiden ammattiliittojen kanssa kolmevuotinen Hyvä työ – Pidempi työura -hanke. Hankkeen pilottivaiheeseen otettiin mukaan 20 työpaikkaa ja osallistuvien työpaikkojen määrä lisääntyy vuonna 2012.
Hankkeen tarkoitus on levittää hyviä käytäntöjä muun muassa ikääntyneiden työssä jatkamiseksi.
Edellinen hallitus leikkasi työsuojeluviranomaisten resursseja. Liitto on edellyttänyt resurssien lisäämistä.
Liitto on tuottanut aineistoa ja järjestänyt koulutusta edistämään luottamushenkilöiden jaksamista.
Kansainvälisessä edunvalvonnassa on Euroopan metallityöläisten yhteisjärjestön EMY:n työryhmissä nostettu esiin lähetettyjen työntekijöiden direktiivin ongelmia sekä osallistuttu EWC-direktiivin uusimiseen. Kansainvälisen metallityöväen liiton IMF:n kanssa on pyritty vaikuttamaan suomalaisiin monikansallisiin yrityksiin kansainvälisen puitesopimuksen solmimiseksi.
Liitto on tukenut koulutushankkeilla Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa paikallisia metalliliittoja järjestäytymisen parantamisessa ja kehittymisessä uskottavaksi neuvottelukumppaniksi.
Liitto on osallistunut aktiivisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, muun muassa ollut mukana toteuttamassa tutkimushanketta näyttötutkintojen työelämävaikutuksista. Liitto on osallistunut Teknologiateollisuuden Trio ja Trio+ -projekteihin, joiden tavoitteena on kehittää suomalaisia metalliyrityksiä.
Työnantajaliiton kanssa käynnistettiin luottamusmiesten yritystalouden opetus.
Liitto uusi vuonna 2010 teollisuuspoliittisen ohjelmansa. Teollisuutta tarvitaan –nimisessä ohjelmassa tuotiin esille keinoja, joilla teollisuuden toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa. Ohjelman mukaisia linjauksia on Kataisen hallituksen ohjelmassa.
Liiton jäsenmäärä on laskenut noin 10 000:lla liittokokouskauden aikana. Jäsenmäärän lasku johtuu alan työpaikkojen vähenemisestä.
Uusia jäseniä liittoon liittyy kuitenkin koko ajan, mutta vuosittaiset määrät ovat pienentyneet. Kun vuonna 2008 liittoon liittyi hieman yli 10 000 uutta jäsentä, liittyi uusia jäseniä vuonna 2010 runsaat 4 600. Liittyneistä runsaat 60 prosenttia on alle 30-vuotiaita.
Eläkeläisjäsenten määrä on kasvanut samaan aikaan noin 4 000:lla ja oli vuonna 2010 vajaat 27 500. Kasvava vapaajäsenten määrä on pienentänyt myös liiton jäsenmaksutuloja.
Liitto on käynnistänyt järjestäytymiseen, jäsenhankintaan ja jäsenkiinnittymiseen keskittyvän hankkeen, joka tulee vaikuttamaan kaikessa liiton toiminnassa.
Liittokokouspäätöksen mukaisesti lakkautettiin rekisteröidyt 14 piirijärjestöä. Niistä muodostettiin kuusi aluejärjestöä, joiden rajat vastaavat liiton alueellisten toiminta-alueiden rajoja.
Edellisellä liittokokouskaudella käynnistetyssä seuturyhmätoiminnassa on haettu hyviä toimintamalleja pilottihankkeilla.
Ammattiosastojen määrä on pienentynyt 325:stä neljällätoista. Väheneminen johtuu lähinnä auto- ja telealoilla tapahtuneista osastojen yhdistymisistä. Muuten ammattiosastorakenteessa ei ole tapahtunut muutosta kohti resursseiltaan vahvempia ammattiosastoja. Työhuonekuntien määrä on vähentynyt noin kymmenellä.
Luottamustehtävissä toimivien määrä on vähentynyt runsaasta 9 800:sta runsaaseen 9 200:aan. Liiton edunvalvontaorganisaatio kattaa edelleen noin 2 300 työpaikkaa, joissa työskentelee runsaat 100 000 liiton jäsentä.
Oppilasjäsenten määrä on kasvanut joka vuosi. Vuonna 2010 heitä oli 6 950, mikä on noin 2 500 enemmän kuin vuonna 2008.
Kuuden SAK:laisen teollisuuden alan ammattiliiton TEAM-liittoprojekti puhutti ja äänestytti liittokokouskauden alkupuolella. 20. liittokokous päätti, että Metalliliitto on mukana jatkotyössä ja asetti seitsemän lähtökohtaa uuden liiton valmisteluille.
Helmikuussa 2009 jäsenäänestyksessä 55,6 prosenttia äänestäneistä kannatti mukana oloa uuden liiton perustamisessa. Äänestysprosentti oli 26,5.
Aiesopimuksen allekirjoittivat Metalliliiton ohella Kemianliitto, Puu- ja erityisalojen ammattiliitto, Rautatieläisten liitto ja Viestintäalan ammattiliitto. Valmisteluissa mukana ollut Sähköalojen ammattiliitto jättäytyi hankkeesta pois.
Toukokuussa Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM perustettiin, kun Viestintäliitto muutti nimensä.
Metalliliiton ylimääräinen liittokokous kokoontui jäsenäänestyksen perusteella päättämään liiton kannasta. Kokouksessa 306 edustajaa kannatti ja 179 vastusti liittymistä. Yksi edustaja äänesti tyhjää.
Kokous äänesti vielä siitä, onko edellytyksiä kutsua koolle ylimääräinen liittokokous päättämään liiton purkamisesta. Sille ei äänestyksessä tullut sääntöjen mukaisia edellytyksiä.
Äänestysten jälkeen ylimääräinen liittokokous päätti, että liitto vetäytyy hankkeesta eikä yhdisty TEAMiin. Lopulta TEAMiin yhdistyi hankkeessa mukana olleista liitoista vain Kemianliitto.
TEAM-hankkeen kaaduttua liitossa käynnistettiin toimisto-organisaation ja Murikka-opiston nykytilan arviointi ja toimintatapojen kehittäminen.
Uudistuksen tavoitteena oli edunvalvonnan tuen vahvistaminen, alueorganisaation kehittäminen sekä koulutuksen vahvistaminen. Liiton toimisto-organisaatiota muutettiin sen mukaisesti niin, että tutkimus- ja kansainvälinen toiminta siirrettiin edunvalvontaan ja koulutusyksikkö siirrettiin järjestötoiminnasta omaksi toiminta-alueeksi.
Samalla kehitettiin toimintatapoja yhteistyötä lisäävään suuntaan. Voimassa olleen henkilöstösuunnitelman mukaisesti on arvioitu tulevaisuuden osaamistarpeita ja henkilöstöresursseja. Eläkkeelle on jäänyt 20 työntekijää. Kuusi vakanssia on jätetty täyttämättä. Kaikki aluetoimistoissa vapautuneet tehtävät on täytetty.
Liitto on järjestänyt koulutusta kolmella tasolla: paikallisesti, alueilla ja opistokoulutuksena. Paikalliseen koulutustarpeeseen ovat vastanneet ammattiosastojen ja seuturyhmien kurssit. Alueellista koulutusta ovat organisoineet aluetoimistot.
Kurssisuunnittelu on kytketty osaksi liiton toiminnan suunnittelua ja eri toiminta-alueet ovat siinä entistä laajemmin mukana.
Murikan roolia osana liiton koulutusjärjestelmää vahvistettiin ja sen toiminnan kehittämiseksi ja turvaamiseksi laadittiin opiston tulevaisuuden näkymiä selvittävä raportti, Murikka – teollisuuden työelämän opisto.
Sähköiseen viestintään on panostettu. Luottamustehtävissä toimiville lähetettävä sähköinen Metallin uutiskirje on saanut lisää merkitystä, kun paperinen Metalliviesti lakkautettiin.
Liiton verkkosivut uudistettiin täysin vuonna 2010. Sivujen kävijämäärät ovat kasvaneet tasaista tahtia.
Liiton jäsenlehden Ahjon ilmestymiskertoja vähennettiin vuonna 2010 24:stä 16:een sivumäärän pysyessä vuositasolla samana. Lehden sisältöä ja ulkoasua on kehitetty jatkuvasti.
Liiton sisäisiä sähköisiä järjestelmiä on uudistettu. Jäsenrekisteri- ja työttömyyskassajärjestelmä on vaihdettu. Liiton toimiston sähköposti- ja puhelinjärjestelmät on uusittu ja päivitetty. Jäsenten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin on lisätty.
Liiton taloutta rasitti erittäin korkeaksi noussut työttömyys vuosina 2009 ja 2010. Jäsenmaksutuotot eivät ole riittäneet kattamaan varsinaisen toiminnan menoja, kun samanaikaisesti vapaajäsenten määrä on kasvanut.
Liiton menoja kasvattivat TEAM-jäsenäänestys ja ylimääräinen liittokokous sekä vuoden 2011 sopimusneuvottelut ja lakko. Liiton toimintavalmius- ja kehittämisrahastot ovat kuitenkin kehittyneet myönteisesti huolimatta globaalista finanssikriisistä ja EU:n julkisen talouden ongelmien heijastuksista rahoitusmarkkinoille.
Liiton jäsenmaksu on pysynyt koko kauden samana. Työttömyyskassan jäsenmaksu sen sijaan nousi voimakkaasti työttömyydestä johtuen. Metalliliitto ei ole perinyt jäsenmaksua työttömyyskassan maksamista etuuksista.