ASBESTIN aiheuttamia syöpiä löydettiin vuonna 2009 edelleen 130, vaikka hyvänä lämpöeristeenä pidetyn aineen käyttö kiellettiin jo vuonna 1994.
Asbestisairauksia löydetään vielä pitkään, koska niiden itämisaika on jopa 40 vuotta. Suurimmassa syöpävaarassa ovat henkilöt, jotka ovat sekä tupakoineet että altistuneet työssään asbestille.
Ammattisyövistä 90 prosenttia on asbestin aiheuttamia, joko keuhkosyöpiä tai keuhkopussinsyöpiä. Muun muassa telakkatyöntekijöillä on suuri asbestisyöpäriski.
Työterveyslaitoksen ylilääkäri Tapio Vehmas ehdottaa asbestialtistuneiden määräaikaistarkastuksissa keuhkosyöpäseulontaa suurimmassa riskissä oleville. Pääjohtaja Harri Vainio on samaa mieltä.
– Nyt olisi aika tehdä päätökset seulonnan käynnistämisestä osana asbestille altistuneiden määräaikaistarkastuksia. Viivyttelyyn ei ole varaa, muuten aika hoitaa ongelman.
Määräaikaistarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Työterveyslaitos vaatii tarkastuksissa lääkäreiltä tarkkuutta, jotta mahdollinen sairaus osattaisiin liittää työaikaiseen asbestialtistumiseen.
VALIMOIDEN puoliautomaattisen kaavaus- ja valulinjojen turvallisuuden parantamiseksi on kehitetty uusia järjestelmiä. Linjastossa olevien ominaispiirteiden johdosta tavanomaisten suojaus- ja varojärjestelmien käyttö sellaisenaan ei ole mahdollista tai helposti sovellettavissa.
Tuotantolinjan puoliautomaattinen toiminta teki riskinarvioinnista vaativaa, koska linjalla liikkuu ihmisiä eri toimintojen ja työtehtävien yhteydessä.
Metso Minerals Oy Lokomo Steel Foundry ja VTT asensivat riskinarvioinnin yhteydessä uutena tekniikkana passivoitavat valoverhot niihin linjaston suoja-aidan aukkoihin, joiden kautta linjan tuotteet ja työvälineet kulkevat.
Tarkoituksena oli ottaa huomioon kaikki toiminnot sekä epätyypillinen toiminta, joka saattaisi johtaa työntekijöiden tai ulkopuolisten ihmisten joutumiseen automaattisesti toimivien laitteiden vaikutuspiiriin.
Valoverhojen passivointi mahdollistaa tuotteiden ja työvälineiden liikkeen linjan sisälle pysäyttämättä linjaa, mutta esimerkiksi ihmisen kulkiessa kyseisen aukon kautta valoverho laukaisee hätäpysäytyksen.
IKÄÄNTYVÄT ihmiset eivät saa työpaikoilla sellaista arvostusta kuin ansaitsisivat, sanoo Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Tomi Hussi.
Hänen mukaansa syy vähäisempään arvostukseen johtuu historiasta juontuvasta ajattelutavasta, jonka mukaan ihmiset menisivät vanhetessaan jotenkin ”pilalle”.
– Ikääntyvillä on kuitenkin juuri sellaiset taidot, joita nykypäivän työelämässä tarvitaan. Tieto, taito ja asioiden päättelykyky kehittyvät vasta iän karttuessa. Ikääntyvät ovat tärkeitä ja arvokkaita työntekijöitä.
Hussi ei näe ongelmana sitä, että vanhemmilla työntekijöillä on oppikirjojen pänttäysajoista jopa vuosikymmeniä. Hänen mielestään on tärkeää, että työpaikalla työskentelee eri-ikäistä porukkaa.
– Laaja ikähaitari tuo ajattelukykyä. Sujuva yhteistyö perustuu siihen, että työyhteisössä kunnioitetaan ja arvostetaan erilaisia kokemuksia ja arvomaailmoja.
STRESSAAVA TYÖ saattaa näkyä uniongelmina. Tuore hollantilainen tutkimus kertoo, että nukkumisella ja työpäivällä on muitakin yhteyksiä.
– Voi olla, että uniongelmista kärsivä ei esimerkiksi enää pidä työstään, tutkijat epäilevät.
Tutkimuksessa saatiin vahvaa näyttöä siitä, miten unen laatu, huonot työolosuhteet ja työhön liittyvien asioiden miettiminen ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.
– Jos työ hiipii mieleen iltaisin, on uni vaarassa. Työasioiden miettiminen vapaa-ajalla vaikutti unen laatuun vahvemmin kuin esimerkiksi työn kiireisyys.
Kahdeksasta tutkitusta eri tekijästä taipumus märehtiä työasioita vapaa-ajalla ennusti kaikkein eniten huonoa unen laatua.
– Unen laadun ollessa huono ei työkään aina suju odotetusti, mikä puolestaan stressaa lisää ja tämä taas hankaloittaa edelleen unta.
Unen laatu nousi kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi myös silloin, kun tutkimuksessa mitattiin työpäivän jälkeistä väsymystä.
Mika Peltonen /UP