Jyrki Rainan kolumni

Amerikan ay-väki ahtaalla

– Nyt on aika nousta ja tapella vastaan, huutaa USW-liiton puheenjohtaja Leo Gerard, ja 3 000 kongressiedustajaa osoittaa seisaaltaan suosiotaan. Stand Up and Fight Back on liittokokouksen teema.

Terästyöläisten liiton 850 000 jäsentä Yhdysvalloissa ja Kanadassa ovat ahtaalla. Suurin osa heistä työskentelee nykyään muilla teollisuuden aloilla, palveluissa ja julkisella sektorilla. Ainakin viisi miljoonaa teollista työpaikkaa on kadonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana, eikä hallituksilla ole strategiaa uusien luomiseksi.

Järjestäytymisaste USA:ssa putosi viime vuonna 12 prosenttiin, ja yksityisellä sektorilla liittoon kuuluu vain 7 prosenttia työntekijöistä. Kanadassa luku on sentään 30 prosenttia. Poliittinen ilmapiiri ja lainsäädäntö eivät tue järjestäytymistä.

Jos yritys ei suostu ammattiliiton tunnustamiseen vapaaehtoisesti, tehtaan työntekijät äänestävät siitä, haluavatko he liiton edustamaan itseään vai eivät. Yli 80 prosentissa tapauksista yritys aloittaa ay-vastaisen kampanjan, levittää propagandaa ja uhkailee työntekijöitä. Pelko työpaikan menettämisestä saa monet äänestämään ei.

Valitettavasti myös eurooppalaiset yritykset käyttäytyvät maassa maan tavalla, jopa kansankodin menestystarina Ikea. Huolimatta ruotsalaisten liittojen sekä rakennus- ja puualan maailmanliiton BWI:n tuesta Ikean amerikkalainen tytäryhtiö kamppaili aktiivisesti järjestäytymistä vastaan USA:ssa. Kansainvälinen kampanja rohkaisi työntekijät äänestämään heinäkuussa 70 prosentin enemmistöllä Machinists-liiton edustajakseen. Se antoi ammattiliitoille uskoa tulevaisuuteen.

Presidentti Barack Obaman ensimmäisiä toimia oli lakiesitys ay-vastaisten kampanjoiden kieltämiseksi. Aloite kuivui kokoon, kun demokraattinen puolue menetti parlamentaarisen enemmistönsä.

Nyt republikaaniset poliitikot ovat päättäneet antaa ay-liikkeelle kuoliniskun. Oikeistokuvernöörit monissa osavaltioissa ovat tänä vuonna ryhtyneet runnomaan läpi lakeja, jolla julkisen sektorin työntekijöiden oikeuksia työehtosopimuksiin rajoitetaan. Se on Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksia vastaan, mutta niistä ei USA:ssa ole paljon ennenkään välitetty.

Julkinen sektori on 36 prosentin järjestäytymisasteella ay-liikkeen viimeinen vahva linnake. Siksi liitot taistelevat vimmatusti lakiesityksiä vastaan.

Ja sitten on tietysti se velkaongelma, käsittämättömät 14 tuhatta miljardia dollaria. Republikaanit ovat päättäneet pelistä, jolla Obama jää yhden kauden presidentiksi, vaikka ongelma on vanhoja peruja. Mitään veronkorotuksia ei hyväksytä, vaan Obaman hallinto pakotetaan tekemään leikkauksia sosiaaliturvaan.

Presidentti Obama valaa kuitenkin videoviestissään uskoa kokousedustajiin. Ensi vuonna on taas vaalit, niin Valkoiseen taloon kuin edustajainhuoneeseen ja senaattiin.

Amerikkalaiset rakastavat sankaritarinoita, joissa kanveesiin jo lyödyt nousevat ja palaavat voittajina. Ammattiyhdistysliikkeellä on kohtalon paikka ja terästyöläiset tietävät sen. Ensi vuoden vaaleihin luodaan taisteluhenkeä kuin herätyskokouksessa. Tästä sankareiden salista ei uskoa puutu.



Jyrki Raina

jraina@imfmetal.org
www.facebook.com/jyrki.raina


Kirjoittaja toimii Maailman metallityöväen liiton IMF:n pääsihteerinä Genèvessä.