TYÖTURVALLISUUSKORTIN suosio on ylittänyt kaikki ennakko-odotukset. Kahdeksan vuotta sitten arvioitiin, että noin 30 000–40 000 työntekijää tulee suorittamaan sen. Kortteja on kuitenkin suoritettu jo 600 000.
– Kortin menestys jatkuu edelleen. Yritykset ovat taantumasta huolimatta halunneet panostaa työntekijöiden työsuojeluosaamiseen, korttitoimikunnan puheenjohtaja Paavo Hirvikoski kertoo.
Alkuun työturvallisuuskorttikursseja järjestettiin etenkin teollisuudessa ja sen alihankintayrityksissä. Kortin suosiota selittänee töitä tilaavien yritysten yleinen vaatimus, että niiden kaikilla alihankkijoiden työntekijöillä on oltava työturvallisuuskortti suoritettuna.
– Nykyisin korttikoulutusta annetaan varsin yleisesti myös toisen asteen oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuslaitoksissa. Tämä antaa hyvän pohjan oikeille työturvallisuusasenteille, Hirvikoski korostaa.
Työturvallisuuskortti on osoitus siitä, että sen haltija on saanut koulutuksen työsuojelun perusasioista, vaarojen tunnistamisesta ja riskien hallinnasta. Koulutukseen liittyy aina myös tentti.
LOMALTA saattaa palata työpaikalla tavallista huolimattomampi työntekijä. Työterveyspsykologi Eila Kallio tosin puhuu mieluummin huonosta tarkkaavaisuudesta.
– Lomalta työhön tulo on aina sopeutumisvaihetta. Silloin on syytä skarpata tarkkavaisuuttaan. Siinä vaiheessa elämän rytmi muuttuu, toisilla aika hurjastikin, Laine sanoo.
Eikö se ole työtovereille vähän vaarallistakin, jos porukkaan tulee joku vähemmän tarkkaavainen?
– En osaa sanoa. Kyllähän ihmiset yleensä pyrkivät olemaan töissään säntillisiä.
Laineen mukaan sopeutumisvaihe työhön kestää muutamasta päivästä viikkoon.
– Paljon riippuu esimerkiksi siitä, minkälaiset ovat olleet unirytmit lomalla ja minkälaiset ne ovat töissä. Totutteluvaihe on kuitenkin välivaihe, eräänlainen hämmennysvaihe.
Työterveyslaitos suosittelee, että lomalta kannattaa palata keskellä viikkoa, jos se on mahdollista.
– Silloin saa vapaata jo pian töihin palattuaan. Sopeutuminen tapahtuu helpommin, kun voi saada viikonloppuna tankin täyteen.
PIMEYS heikentää ihmisen työvireyttä. Oulun yliopiston professorin Pirkko Räsäsen mukaan syksyn hämärä vaikuttaa samalla tavalla suurimpaan osan ihmisistä.
Hänen mukaansa pimeys saattaa lisätä myös työuupumusta.
Alttius työvireyden laskulle syksyllä on suurempi ikääntyneillä ihmisillä ja naisilla.
– Sekin vaikuttaa, minkälaisessa ammatissa työskentelee. Vaikutukset ovat suurimpia vuorotyöläisillä ja niillä, jotka muutenkin työskentelevät hämärässä.
– Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi riski työvireen alenemiseen on.
Räsänen antaa kaksi vinkkiä vireyden parantamiseksi: herää vaikka väkisin vähän normaalia aikaisemmin ja ole ulkona niin paljon kuin pystyt.
Hän kehottaa erottamaan työvireyden laskun kaamosmasennuksesta, josta kärsii 2–10 prosenttia suomalaisista.
– Kaamosmasennus voidaan katsoa jo psykiatriseksi sairaudeksi.
RILLIPÄIDEN on syytä miettiä, minkälaisia kuulosuojaimia he käyttävät. Pahimmillaan suojaimista ei ole mitään hyötyä.
– Jos käyttää kupumallista kuulosuojainta, silmälasien sangat jäävät helposti kiristerenkaan ja ihon väliin. Silloin suojaimet toimivat huonosti, Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Helena Mäkinen kertoo.
Hänen mukaansa paljon riippuu siitä, minkälaiset sangat silmälaseissa on.
– Nythän muodissa ovat kauhean leveät sangat. Ne ovat hankalimpia. Mahdollisimman ohutsankaiset lasit ovat paremmat.
Mäkisen mukaan ihminen ei itse aina edes huomaa, että kuulosuojain ei toimi.
– Ero ei ole suuri, koska suojain kuitenkin päästää aina jonkin verran melua läpi. Työntekijälle tulee helposti sellainen olo, että suojaimethan ovat päässä. Moni ajattelee, että ei tässä hätää, vaikka suojaimia ei tosiasiassa ole kunnolla asetettu paikalleen.
Mäkinen kehottaa huolehtimaan, että suojaimet tulevat mahdollisimman tiiviisti ihoa vasten.
– Silloin suojain toimii optimaalisesti.
Silmälaseja käyttäville Mäkinen suosittaa kupumallisten sijaan tulppamuotoisia kuulosuojaimia.
Teksti Mika Peltonen / UP