Euromaiden Kreikan pelastusoperaatio näyttää tuottaneen valonpilkahduksia Euroopan taloudelle, mutta Kreikan kohtalo on edelleen suuri riski maan luotottajille, myös Suomelle. Riski kuitenkin kannatti ottaa, sillä tarjolla olisi ollut vain huonompi vaihtoehto antaa Kreikan ajautua koko Euroopan vakautta uhkaavaan valtiolliseen konkurssiin, sanoo Sixten Korkman.
Eurotalouden jännitysnäytelmän osallisiksi vaadittiin kova lippuhinta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF maksoi 30 miljardin, rahaliitto EMU:n jäsenmaat 80 miljardin pääsymaksun. Suomen lipun hinta on 1,5 miljardia euroa.
Vertaus pääsylipun hintaan on sikäli ontuva, että yksikään rahoittajataho ei suoranaisesti rynninyt aitiopaikoille, mutta päättivät oman nahkansa pelastaakseen osallistua operaatioon. Suomellekaan 1,5 miljardia ei ole pelkkää tappiota edellytyksellä, että Kreikka kykenee maksamaan velkansa tai edes osan siitä. Suomi lainaa Kreikalle viiden prosentin korolla ja ottaa itse velkaa kolmen prosentin korolla, joten nettohyötyä voi syntyä. Jos.
– Kesäiset viestit Euroopan talouden kehityksestä ja pankkien kunnosta ovat rohkaisevia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman.
– Pankkien tila stressitestin perusteella osoitti, ettei eurooppalainen pankkijärjestelmä ole niin pahasti kuralla kuin pelättiin. Stressitesti on lisännyt luottamusta pankkijärjestelmään ja parantanut tunnelmaa talouselämässä, Korkman kuvailee.
Hänen mielestään kaikille euromaille, myös euron ulkopuolisille EU-maille on hyväksi, että nyt on käytössä kehikko, jolla voidaan ottaa hallintaan kaidalta tieltä lipsuneet euromaat velkoineen.
– Nyt on olemassa järjestelmä, jonka avulla ongelmat voidaan kohdata. Uusia "putoajia" saattaa tulla jatkossakin, mutta tilanne näyttää valoisammalta kuin vielä alkukesällä.
Portugali, Espanja ja Irlanti talousongelmineen ovat olleet julkisuudessa tapetilla, kun puhutaan mahdollisista uusista kriisimaista. Korkmanin mukaan mahdollisuus näiden maiden ajautumisesta kriisiin on nyt pienempi.
Suomalaiset veronmaksajatkin joutuvat pulittamaan Kreikka-lainaa, jos velallinen ei pysy tiukassa talousohjelmassaan ja kykene hoitamaan kansantalouttaan lainanhoitokuntoon. Korkmanin mielestä tarjolla on ollut vain hintavia vaihtoehtoja.
– Jos euromaat olisivat seisoneet tumput suorina ja antaneet Kreikan mennä valtiolliseen konkurssiin, olisi syntynyt uusi pankkikriisi, ja Suomen vientikin olisi ollut jälleen veitsenterällä. Nyt emme vielä tiedä, selviytyykö Kreikka ongelmistaan lainapaketin turvin. Jos selviää, Suomi hyötyy kaikin tavoin. Ellei selviä, hyöty operaatiosta on silti suurempi kuin haitta, joka olisi syntynyt Kreikan päästämisestä hallitsemattomaan valtiolliseen konkurssiin.
– Mielestäni oli hyvää harkintaa, että operaatioon osallistuttiin. 1,5 miljardia on iso summa, se on pakko myöntää. Pääosa lainarahasta saataneen joka tapauksessa takaisin.
Merkit maailmalta kertovat, että maailmantalous on elpyvällä, tosin erittäin hitaalla ja takkuisella uralla. Suomen taloudelle Korkman ei ennusta kovin reipasta nousua.
– Tosin maailmantalouden ennustaminen lyhyelläkään aikavälillä on vielä vaikeampaa kuin säätilojen ennustaminen.
Kreikan kriisin yhteydessä on väläytelty mahdollisuutta, että Kreikka ja sen kaltaiset holtitonta talouspolitiikkaa harrastavat maat pitäisi erottaa talousalueesta. EU:n perustamissopimuksessa ei ole säännöstä talous- ja rahaliitto EMU:sta erottamiseen tai eroamiseen. EMU on kuin katolinen avioliitto: kun siihen on sitoutunut, ulospääsy on äärimmäisen vaikeaa, ellei mahdotonta, ja ainakin kallista.
– EMU:sta eroaminen tai erottaminen on hankalaa paitsi taloudellisista ja poliittisista syistä myös käytännön syistä. Rahaliitosta eroavalla valtiolla ja sen yrityksillä on euromääräisiä velkoja, ja herää kysymys, missä valuutassa velkojen määrä laskettaisiin eroamisen myötä.
Entäpä koko EMU:n ja eurovaluutan romuttaminen, kuten brittiläinen analyysiyhtiö Capital Economics ehdottaa vastikään julkaistussa tutkimusraportissaan? Analyysiyhtiön mukaan euroalueen hajottaminen olisi euromaille paras vaihtoehto viedä ne ulos nykyisestä talouskriisistä.
– Olen eri mieltä, EMU on puutteineenkin lisännyt Euroopan vakautta. Siitä ovat hyötyneet myös euroalueen ulkopuoliset maat, vapaamatkustajat. Nyt on meneillään tämän nuoren valuutan oppimisprosessi niin poliitikkojen kuin markkinoiden kannalta. Tilanne voi myös poiketa maittain.
Korkmanin mukaan olisi ollut kaikkien kannalta parempi, että esimerkiksi Kreikka olisi jätetty euroalueen ulkopuolelle, mutta sitä ei enää auta murehtiminen.
– Nyt heidän on opittava elämään varojensa puitteissa. Positiivisemmin voi jopa sanoa, että heillä on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa talouttaan ja politiikkaansa, niin kuin olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Jotkut katsovat Ruotsin hyötyneen jättäytymisestään EMU:n ulkopuolelle. Mutta Suomen ja Ruotsin kehitys on koko euron aikana ollut hyvinkin samanlainen.
Virolle rahaliiton ovet avautuvat ensi vuoden alussa. Pääsylipun hinta on Virollekin korkea. Talouden nyörejä on kiristetty, palkkoja alennettu, budjettivaje painettu kolmeen prosenttiin, ja seurauksena on ollut työttömyyden kohoaminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen.
Helposti tulee mieleen, että EMU:uun haalitaan lisää tyhjätaskuja ja uusia ongelmia muiden maksettavaksi. Korkman on toista mieltä.
– Virolaiset ovat osoittaneet kykynsä kurinalaisen politiikan toteuttamiseen ja EMU-kelpoisuuteen. Viro on näyttänyt kykynsä talouden kurissapitoon.
Suomalaisten Viro-matkaajien kannalta Viron euroon liittyminen on Korkmanin mielestä hyvä uutinen. Ei tarvitse vaihtaa valuuttaa; tosin käteiseurot ovat kelvanneet maksuvälineenä Suomenlahden eteläpuolella jo pitkään.
Nousevatko hinnat euron myötä Virossa kuten tapahtui Suomessa?
– Hinnat eivät nouse, jos kilpailu toimii. Eivätkä nousseet Suomessakaan. Tilastoviranomaiset ovat todistaneet sen kerta toisensa jälkeen. Kupillinen kahvia tai tuoppi olutta saattaa euron myötä olla kalliimpi, mutta yleisesti hintataso ei ole noussut euron vuoksi. En usko niin käyvän myöskään Virossa, Sixten Korkman sanoo.