Ahjo

Virheasennoista voi oppia pois

Tamperelainen koneistaja Marjo Tumelius on tehnyt työtä CNC-koneistajana Ata Gearsilla kohta 20 vuotta. Työperäistä kremppaa on riittänyt, ja haastatteluhetkellä Tumelius oli viikon sairauslomalla.

Vähän aikaa sitten naisen ergonomiaa tutkittiin työfysioterapeutin kanssa perinpohjaisesti. Kartoitus oli Tumeliuksen mielestä hyvä. Työfysioterapeutin ja työnantajan kanssa sovittiin muun muassa, että Tumelius alkaa työskennellä pienemmällä koneella.

Fysioterapeutti Tiina Suikki tamperelaiselta 35plus-salilta on erikoistunut asentovirheiden korjaamiseen. Hänen tarkka silmänsä havaitsee heti, että Tumeliuksen keho on kiertynyt työssä virheellisiin asentoihin. Ne aiheuttavat jatkuvaa kipua - ja saavat aikaan sen, että keho "laittaa" itseään entistä enemmän vääriin asentoihin.

Keho kiertyy väärään suuntaan

Tumelius on käynyt fysioterapiassa ja syönyt särkylääkkeitä työperäiseen vaivaan vuosia. Oikea käsi on rasittunut raskaassa ja yksipuolisessa työssä, ja muutama kulumakin on todettu. Oikea olkapää ja kyynärpää puutuvat usein. Työpaikalla on taukojumppaa kerran viikossa, mutta yleensä sellaiseen aikaan, jolloin Tumelius ei ennätä osallistua. Hän harrastaa hyötyliikuntaa: työmatkat taittuvat kävellen ja kesämökillä tulee tehtyä kaikenlaista, vaikka mökki ei varsinainen työleiri olekaan. Aikaa ei riitä salilla tai jumpassa käymiseen.

Tumeliuksen oikea käsi on tehnyt vuosia raskasta työtä. Kun pääasiassa oikea käsi on liikkeessä, keho kiertyy väärään asentoon. Oikea olkapää on edempänä kuin vasen, mikä aiheuttaa kiertoa myös selkärankaan.

Tauoilla ja kotona olisi hyvä tehdä vastaavaa kiertoliikettä toiseen suuntaan. Helppoa kotijumppaa voi tehdä vaikka kuminauhaa hyväksi käyttäen. Keppijumppakin on hyvä: keppi niskan taakse ja kertoja kumpaankin suuntaan.

Tumeliuksen toinen virhe on se, että vasen jalka on edempänä kuin oikea. Se puolestaan aiheuttaa lisää kiertoa ja virheitä vartaloon. Tämän virheen voi korjata harjoittelemalla seisomaan suorassa asennossa joka päivä minuutin ajan. Kun Tumelius seisoo Suikin kehotuksesta oikeassa asennossa, hän tuntee, miten lihakset alkavat oieta.

– Kehon syvien lihasten tehtävä on pitää hyvä asento. Kun ne syvät lihakset ovat kireät, ne vetävät eri suuntaan. Onneksi luita ja lihaksia voi muokata, Suikki selvittää.

– Miksei tällaisesta ole puhuttu koskaan aikaisemmin? Huomaan heti, että keho venyy ja se tuntuu hyvältä. Olen valmis sitoutumaan tähän, koska tämä tuntuu järkevältä ja hyvältä, Tumelius huokaa.

Muutaman päivän jälkeen Tumelius sanoo, että harjoittelu on tuntunut hyvältä. Pieni tehokas treeni tuntuu palauttavan kehoa oikeaan asentoon. Tumelius päättääkin ottaa minuuttiharjoittelun tavakseen.

Hyvässä asennossa ihminen voi hyvin

Fysioterapeutti Tiina Suikki muistuttaa, että hyvässä asennossa ihmisen on hyvä olla. Oikeassa asennossa selkäranka on edestä ja takaa katsottuna suora, sivulta katsottuna loivan s-kirjaimen näköisessä asennossa.

Jalat ovat hyvässä asennossa kun ne ovat symmetriset. Jos jalkaterä on aina esimerkiksi sivulle kiertynyt, kiertoasento kääntää vähitellen koko selkärankaa vinoon suuntaan. Se puolestaan aiheuttaa kipua ja särkyä - ja lisää vinoutta, sillä keho pyrkii oikomaan vääriä asentoja.

Asiantuntijan kanssa on helppo tutkia, millaisessa asennossa oma keho on, ja miten väärät asennot saa korjattua pois. Oikotietä onneen ei ole. Muutokset tapahtuvat hitaasti. Jo minuutin mittainen päivittäinen treeni auttaa, samoin se, että oppii ajattelemaan asiaa. Kun asia on mielessä, se tulee helpommin myös kehon tavaksi. Hyvä asia on, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa virheiden korjaamista.

Fysioterapeutti tietää kokemuksesta, että jumppa voi olla sekä hyvästä että pahasta. Jumppaaminen pitää lihakset kunnossa, mikä auttaa niveliä, lisää verenkiertoa ja liikkuvuutta. Lukuisat tutkimukset ja arkikokemus kertovat, että hyväkuntoinen ihminen jaksaa myös henkisesti hyvin. Pahasta jumppa voi olla, jos oman kehon asento on väärä tai jos on tottunut tekemään liikkeet väärin. Kehon virheasennot pahenevat, jos niitä ei korjata.

– Meidän salillamme kaikki fysioterapeutit kiinnittävät sekä tunneilla että salitreeniin ohjatessa erityistä huomiota asentoihin, Suikki kertoo.

Yksi tyypillinen virhe on tehdä sinänsä ryhdin ja koko kehon hyvinvoinnin kannalta tärkeitä vatsalihasliikkeitä väärin - niin, että liikkeet aiheuttavat lähinnä niskasärkyä. Olisikin viisasta opetella mieluummin vain muutama liike asiantuntijan opastuksella oikein kuin rehkiä omin päin ja väärin. Monasti ohjaajat eivät kierrä jumppatunneilla seuraamassa, millaisissa asennoissa osallistujat liikesarjoja tekevät, mikä on harmi.

Taukoliikunta auttaa lihaksia elpymään

Jos ei ole harrastanut liikuntaa, ei kannata haukata heti liian isoa kakkua. Vinoon kasvanut puukaan ei suoristu sillä, että sitä yritetään suoristaan väkisin ja nopeasti.

– Salille ei ole järkeä lähteä sillä mielellä, että tästä tulee nyt kolme kertaa viikossa suoritettava harrastus. Mieluummin voisi aluksi päättää kokeilla, miltä viikoittainen treeni tuntuu tai miltä tuntuu harjoitella kuukauden ajan. Tai liittää jumppa kotona vaikkapa iltauutisten katselemiseen, silloin siitä tulee herkästi tapa. Vatsalihaksia voi aivan mainiosti treenata vaikka autoa ajaessa.

Raskas työ kaipaa vastapainoksi pientä, elvyttävää liikuntaa. Kun työasennot ovat huonot, jumppa auttaa. Varttitunnin taukoliikunta kesken päivän on erittäin hyvä tapa. Muutamakin liike tekee hyvää.

Työssäjaksamisen tutkimukset kertovat, että pienetkin tauot ja irtiotot työstä elvyttävät ja myös rentouttavat. Hyvät, virkistävät tauot ovat jopa tärkeämpiä jaksamisen kannalta kuin pitkä loma.

Kotona voisi treenata työssä koville joutuneita lihaksia vaikka lyhyestikin pienillä punteilla tai kuminauhan avulla. Sauvakävely, salitreeni tai tavallinen jumppa elvyttävät ja palauttavat lihaksia hyvin.