IKÄÄNTYMISEN piikkiin pannaan työelämässä paljon sellaistakin, joka ei liity ikääntymiseen mitenkään, kertoo aiheesta väitellyt Åbo Akademin tutkija Sari Irni.
Hänen mukaansa yksi esimerkki voi olla tilanne, jossa jokin uudistus tuntuu vanhemmista työntekijöistä pyörän keksimiseltä uudelleen. Kun he toteavat, että tätä on jo kokeiltu, mutta se ei toiminut, kritiikkiä pidetään ikääntyneiden muutosvastarintana.
– Asiat eivät välttämättä johdu ikääntymisestä, mutta niitä tulkitaan sen kautta.
Irnin mukaan yritystä muuttaa asioita pidetään nuorten oikeutena. Vanhempien vastustusta ei nähdä yrityksenä ottaa vastuuta asioista.
Kun ikääntynyt esittää kritiikkiä, häntä pidetään yleensä hankalana ihmisenä. Ikääntyneiden naisten epäillään kärsivän vaihdevuosista.
– Jos esimiehen mieleen tulee, että ikääntynyt työntekijä on hankala, hänen kannattaisi miettiä, voisiko kyse olla jostakin muustakin, Irni opastaa.
Hänen mielestään ikääntyneet voitaisiin nähdä myös kokeneina työntekijöinä.
KÄSITÄRINÄN tunnistus vaatii näppituntumaa, sanoo Promethorin toimitusjohtaja Jani Kankare Työsuojelurahaston Työ paremmaksi -kirjasessa. Promethor on laatinut opaskirjan käsitärinän hallintaan metalliyrityksissä.
– Kun haastattelin työntekijöitä, työsuojeluvaltuutettuja ja -päälliköitä, huomasin, että käsitärinä on heille vieras asia, Kankare kertoo.
Hän yllättyi myös siitä, että tuotannosta ja työsuojelusta vastaavat eivät useinkaan tienneet, mitä työkoneita työpisteissä käytetään.
– Niinpä metalliyrityksessä ei aina osata ennakoida metallikappaleiden hiomisen seurauksia.
Kankareen mukaan kentällä kaivataan näppituntumaa. Jos laite tärisee tämän verran, sitä voi turvallisesti käyttää vain tietyn minuuttimäärän päivässä.
Kulmahiomakoneen tärinälle altistuu lähes jokainen metallityöntekijä. Kankareen mukaan yleensä vain pahin tärinä huomataan.
– Ihminen ei liene tarpeeksi herkkä arvioimaan tärinää.
Promethorin selvityksessä joka viides työntekijä arvioi tärinän heikentäneen terveyttään. Näin vastanneista joka toinen oli tehnyt metallitöitä 25 vuotta.
ISOSYANAATIT ovat Suomessa ja muissa teollisuusmaissa yleisin ammattiastmaa aiheuttava kemikaaliryhmä.
Ryhmään kuuluvaa tolueenia käytetään muun muassa auto- ja konepajamaalauksessa ja heksametyleeniä automaalien kovettajissa. Altistuminen on ongelmallisinta ruiskumaalauksessa, jossa maalisumu voi jäädä leijumaan ilmaan.
Isot pitoisuudet johtavat akuutteihin ärsytysoireisiin, kuten ärsytysyskään, nenän tukkoisuuteen sekä pistelyn ja polton tunteisiin nielussa.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan puolet isosyanaattiastmaan sairastuneista sai taudin ensimmäisen työvuoden aikana.
Laitoksen kevään aikana järjestämissä koulutustilaisuuksissa on kehotettu tekemään työ vetokaapissa tai hyvin ilmastoidussa alipainetilassa ja käyttämään hengityksensuojaimia sekä kemikaaleilta suojaavia käsineitä ja vaatteita.
Työterveyslaitoksen mukaan työntekijät tulee myös perehdyttää huolellisesti käyttöturvallisuustiedotteisiin ja asianmukaisiin työtapoihin.
NUORTEN mielenterveysongelmat työelämässä ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi. Tänä päivänä yhä useampi alle 34-vuotias jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio pitää yhtenä syynä tähän sitä, että nuorten työelämään pääseminen on vaikeaa.
– Työttömyys on suurempaa kuin muiden, ja odotukset ovat aika suuria.
Vainion mukaan alle 34-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden työpanosmenetys yhteiskunnalle on 6,6 miljardia euroa.
– Mielenterveyden häiriöt edustavat tästä 4,7 miljardia euroa.
Vainio arvioi, että osa nuorista ei löydä omaa koulutustaan.
– Aloitetaan opinnot, mutta todetaankin, että tämä ei ole oma ala. Siitä seuraa vaeltamista ja hakemista. Vaarana on syrjäytyminen, kun ei päästä kiinni oikein mihinkään.
Vainio kaipaa kodeilta ja kouluilta lisää työtä.
– Molempien pitäisi pystyä antamaan myös valmiuksia, joita työelämässä tarvitaan. Työn luonne on muuttunut ja nuorten vaatimuksetkin työstä ovat muuttuneet. Nuoret eivät enää ota mieluusti vastaan paskaduuneja.
Teksti Mika Peltonen / UP