Voiko se, mikä on lapsen kehitykselle hyvää, olla myös työelämän tarpeiden näkökulmasta hyvää? Hyvän lapsuuden lapsista tulee hyviä työntekijöitä työelämään.
Alle yksivuotias vauva hyötyy pidemmästä vanhempainvapaasta ja kotona olemisesta. Päivähoitoikäisen lapsen kehitykseen vaikuttaa kielteisesti lasten suuri määrä samassa ryhmässä sekä hoitopäivän pituus. Yhä useampi pieni lapsi on erityisen tuen tarpeessa jo päivähoidossa.
Pahoinvoivien lasten määrä on lisääntynyt psykiatrisessa hoidossa ja lastensuojelussa. Ongelmien taustalta löytyy uupuneita vanhempia ja työelämälle joustaneita lapsia.
Palvelu- ja perhe-etuusjärjestelmämme toimii aikuis- ja työelämän ehdoilla. Lapsen ja perheiden edut huomioon ottavassa ajattelussa perheiden palvelut, perhe-etuudet sekä työnteko mukautuvat kunkin perheen elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan.
Erilaiset perheet – esimerkiksi monikko-, adoptio- tai yksinhuoltajaperheet – tarvitsevat erilaisia ratkaisuja. Työelämä ja perhe-etuudet toimivat on/off-periaatteella: olet joko kokopäivätyössä tai sitten et ole töissä lainkaan, olet joko kokopäivähoidossa tai et ollenkaan.
Lapsi- ja perhelähtöisempiä malleja löytyy muualta. Ruotsissa ansiosidonnainen vanhempainvapaa on puolitoista vuotta: äidille ensimmäisen puoli vuotta, sitten puoli vuotta kummalle vanhemmalle tahansa ja viimeinen puoli vuotta isälle. Kaikkea vanhempainvapaata ei ole pakko käyttää lapsen puolentoista ikävuoden aikana, vaan vapaata voi käyttää myöhemminkin.
Suomen kymmenen kuukauden vanhempainvapaata ei voida pilkkoa pienempiin korvamerkittyihin jaksoihin. Isän osuuden lisääminen edellyttää vanhempainvapaan pidennystä. Miksi emme Suomessa luota siihen, että perhe itse osaa sijoittaa vapaat elämäntilanteensa mukaan sen sijaan, että laissa valmiiksi määrätään miten vapaat pitää ottaa?
Lapsen päivähoitopäivän pituuteen voidaan vaikuttaa työaikajoustoilla ja osa-aikaisen työn taloudellisella tukemisella. Voisiko osa-aikatyön ja osa-aikaisen vanhempainvapaan yhdistelmä olla taloudellisesti yhtä houkutteleva kuin osa-aikaeläke? Perheiden valintoja voidaan ohjata myös maksupolitiikalla. Päivähoidosta voitaisiin periä lapsen hoitotuntien mukainen maksu; mitä vähemmän hoitotunteja, sitä pienempi maksu. Lapsen hakuja ja noutoja vuorottelemalla lyhenisi lapsen hoitopäivä. Molempien vanhempien mahdollisuus samanaikaisesti työaikajoustoihin tai osa-aikatyöhön helpottaisi arkea ja jaksamista.
Myös kunnissa voidaan arkea tukea hyvinvointineuvolassa, perhekeskuksissa, maksamalla kuntalisää koti- ja yksityisen hoidon tuen lisäksi, tukemalla masentuneita äitejä, monilapsisia perheitä ja univaikeuksista vauvaa hoitavaa tarjoamalla vaikka kotipalveluja.
Perhelähtöiset edut voivat toimia kilpailtaessa osaavasta työvoimasta vaikkapa maksamalla isäkuukauden ajalta täyttä palkkaa. Metalliliitto voisi haastaa oman työnantajaliittonsa lisäksi 430 000 työntekijän Kuntatyönantajan kilpaan perhelähtöisyydessä.
Sirkka Rousu
Kuntaliiton hyvinvointipolitiikan asiantuntija