Heikki Piskonen 8.10.2009
Keskustelu energiasta, sen riittävyydestä, tuotantotavoista ja vaikutuksesta hyvinvointiin ja laajemminkin ihmiskunnan kohtaloon käy vilkkaana. Joulukuussa järjestetään Kööpenhaminassa ilmastokokous, jonka tavoitteena on ilmastosopimus, joka sitoisi kaikki maat ilmastotalkoisiin vuodesta 2013 eteenpäin, kun ns. Kioton ilmastosopimus kasvihuonekaasujen rajoittamisesta päättyy.
Ilmastokeskustelun taustalla on laaja tutkimustieto siitä, että maapallon ilmasto on muuttunut ja muuttuu ihmisten toimien seurauksena. Olennaisin muutos on ilmaston lämpeneminen.
Havaitut kehityssuunnat ja tapahtuneet muutokset maapallon ilmasto-olosuhteissa eivät ole selitettävissä maapallon normaalilla ilmastovaihtelulla. Vuosituhansien ja -miljoonien aikana maapallon lämpimät ja kylmät ilmastojaksot vaihtelevat jotakuinkin säännöllisessä rytmissä.
Kansainvälisessä keskustelussa ilmastonmuutos kulminoituu rahaan. Kuka maksaa sen, että siirrytään puhtaampaan teknologiaan niin energiantuotannossa kuin muussakin tuotannossa? Euroopan Unioni ja Suomi sen jäsenenä ovat sitoutuneet merkittäviin toimiin ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Lisäksi EU on halunnut olla eturivissä päästöjen vähentämisessä jatkossakin. Vain Japani on asettanut samantasoisen tavoitteen. EU ja muut rikkaat teollisuusmaat myös rahoittaisivat kehitysmaiden sopeutumista ja tietä kohti puhtaampaa teknologiaa.
Tämä rikkaan ja hyvinvoivan EU:n tavoite on saanut teollisuuden huolestumaan. Teollisuus kantaa huolta siitä, että nämä tavoitteet merkitsevät kilpailuedun antamista muulle maailmalle ja oman kilpailuaseman heikentymistä.
Metalliliiton jäseniä tämä koskee työpaikkojen muodossa. Metalliliitto on yhdessä työnantajajärjestön kanssa käynnistänyt kampanjan energian merkityksestä hyvinvoinnille. Siinä muistutetaan, että suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää edullisen ja ympäristöystävällisen energian riittävää saatavuutta. Energiapolitiikalla on suuri merkitys teollisuuden toimintaedellytyksille.
Toivottavasti kampanja mahdollistaa asiapitoisen ja sivistyneen keskustelun energian tarpeesta ja riittävyydestä, erilaisista tuotantomuodoista, yksilön arkisista valinnoista ja hyvinvoinnin laadusta, poliittisen päätöksenteon merkityksestä energiapolitiikan linjauksissa, päätösten poliittisista ja taloudellisista vaikutuksista sekä politiikan että yksilöiden päätösten seurauksista ihmiskunnan tuleville sukupolville. Maapallo ja sen ilmasto ovat yhteisiä kaikille elollisille.