Keski-Suomessa Viitasaarella toimivan rauta- ja sisustustarvikealan yrityksen Pisla Oy:n työntekijät ovat sopineet työnantajan kanssa kolmen viikon joustoista turvatakseen yrityksen selviämisen laman yli.
Viime joulukuussa pidetyissä yt-neuvotteluissa sovittiin, että kolmen viikon jaksoihin keskitetään talvilomat, pekkaset ja aikaistetut kesälomat. Jaksoon kuuluu palkaton viikko, jonka aikana työntekijät osallistuvat Metalliliiton koulutukseen Murikka-opistossa.
– Joustoja on sovittu plus-miinus 80 tuntia etukäteen. Se antaa liikkumavaraa, pääluottamusmies Timo Kemppainen kertoo.
Joustoehdotus lähti henkilöstön puolelta. Kun lyhyistä toimitusajoista syntyvien tuotantohuippujen vaatimat ylityöt piti korvata jollakin, ikääntynyt porukka päätti ottaa sen vapaana eikä rahana. Rahallista puolta ei ole kovin syvällisesti selvitetty, mutta ratkaisuun vaikutti myös se, että ylityöstä on maksettava ylityön mukainen vero.
Talvella 17 työntekijää kävi liiton maksamalla Murikan Ihmissuhde työpaikalla -kurssilla. Kaksi työntekijää jäi eläkkeelle. Helmi-maaliskuun vaihteessa Pislan maalaamo myytiin jyväskyläläiselle yritykselle. Mukana siirtyi neljä työntekijää vanhoina työntekijöinä. Toimihenkilöistä neljä on irtisanottu.
Jutun tekoaikaan Murikan tietotekniikkakurssille oli menossa neljä henkilöä. Työnantajan kanssa on sovittu, että jos syksyllä tilanne on yhtä epävarma, osa henkilöstöstä lähtee uudestaan Murikan koulutukseen.
Pisla joustaa monissa muissakin asioissa. Työnantaja tukee omatoimista kuntoilua ja on mukana TYHY-projektissa, johon osallistuu myös eläkeyhtiö Fennia. Kaikilla osastoilla on joustava työaika. Töihin voi tulla kuudesta neljään ja tehdä vuoroa omien menojen ja tarpeiden mukaan.
Toimitusjohtaja Pekka Kuivalaisen mukaan näin turvataan työntekijöiden motivaation säilyminen ja yrityksen jatkuvuus.
– Joskushan se nousukausikin alkaa.
Pääluottamusmies Kemppainen sanoo työnantajaa fiksuksi. Edelleenkin mennään työehtosopimuksen mukaan, palkanalennuksista ei ole ollut puhetta. Viisi vuotta sitten Pislan omistajaksi tuli maakunnallinen sijoitusyhtiö Midinvest Management Oy, jonka osakkaina on muun muassa joukko alueen kuntia. Monelle työntekijälle omistajavaihdos on edelleenkin arka paikka.
– Kun Pisla oli perheyrityksenä, omistaja pyöri itse hallissa koko ajan ja tervehti kaikkia alaisiaan. Sijoitusyhtiölle työntekijät ovat harmaata massaa. Nykyään omistajadelegaatio käy kerran pari vuodessa, hyvä jos päivää sanovat. Pieni turvattomuus leijailee ilmassa, vertaa Kemppainen.
Pislan kokonaisvahvuus on 133 henkeä. Työntekijöitä on 87. Harvat heistä ovat pohjakoulutukseltaan metallimiehiä, mutta kaikki kuuluvat Metalliliittoon. Monet ovat olleet mukana yrityksen perustamisesta eli vuodesta 1976 asti. Vanhimmat ovat kuudenkymmenen ikäisiä. Puolet henkilöstöstä on nuoria, joten keski-ikä on 45 vuoden paikkeilla.
Puolet työntekijöistä on naisia. 1980-luvulla noususuhdanteen aikana töihin otettiin naisia ilman mitään koulutusta. Varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Seija Simonen kertoo, että naisen näkökulmasta pahin epäkohta on Pislallakin palkka, joka on samassa suhteessa kuin muuallakin, eli naisen euro on 80 senttiä.
Naiset saavat vähempiarvoiset, yksitoikkoiset ja raskaat työt. Tehtaan meluisimmassa, ohutlevytuotteita valmistavassa yksikössä kaikki työntekijät ovat naisia.
Epäkeskokoneiden monotoninen räminä on korvia vihlova ja Kemppainen pudistelee päätä, että mies ei kestäisi sellaisessa paikassa päivääkään.
– Naisten tilanne on kehittymässä parempaan suuntaan koulutuksen, työn kierrättämisen ja monitaitoisuuden ansiosta, Simonen sanoo.
Kemppainen kertoo, että kun valupuoli siirtyy kosteusvaurioita kärsineestä rakennuksesta entiseen maalaamoon, valutyöt on tarkoitus opettaa muillekin.
– Joustavuus vaatii henkistä kanttia lähteä uusiin hommiin vanhemmallakin iällä. Mitä monipuolisempaa on työntekijöiden osaaminen, sitä arvokkaampia he ovat työnantajalle.
Vuodesta 1987 Pislalla luottamusmiehenä toiminut Kemppainen kertoo, että talvisesta ihmissuhde-kurssista oli hyötyä myös hänelle itselleen. Luottamushenkilön elämä on nykyään paljon raskaampaa kuin aikaisemmin.
– Silloin puhuttiin työehtosopimuksen palkat ja siinä kaikki. Nyt pitää ottaa huomioon miljoona asiaa ja opiskella koko ajan, että pysyy mukana.
Luottamusmiehen työhön vaikuttaa yhä enemmän työntekijöiden henkinen väsymys. Kemppaisella on yksi päivä viikossa luottamusmiesaikaa, jolloin hän käy jokaisen työntekijän luona kysymässä mitä kuuluu. Kun ihmisillä menee huonosti, he puhuvat luottamusmiehelle asioista vaihdevuosien vaivoja myöten. Toiset soittavat iltaisin ja viikonloppuisin, että pääsevätkö he takaisin töihin.
Kemppainen pohtii, että ongelmat selvitetään puhumalla, mutta tällainen jatkuva kriisihoito on henkisesti hyvin raskasta.
– Luottamushenkilö on töissä 24 tuntia vuorokaudessa. Hän itse tarvitsee jonkun psykologin, jolle voi purkaa paineita. Aikaisemmin puhuin myös kotona työasioista. Vaimo ja vanhin poika ovat Pislalla töissä. Nykyään minä en kuulemma puhu enää mitään.
Ihmissuhdekurssilla oppi katsomaan peiliin ja toisaalta myös sulkemaan korvansa. Se on ehkä huono, mutta toisaalta keventävä asia. Miksi toisten murheita pohtia kotona, Kemppainen miettii.
Kansainvälinen lama on iskenyt myös Pislaan. Toimitusjohtaja Kuivalaisen mukaan Venäjän, Baltian ja Ukrainan valuuttakurssimuutoksien vuoksi vienti- ja tuontipuolelta tulee miinusta, mutta siellä tehtävät hankinnat kuten valujen aihiot Tšekistä ja ilmapoistopuhaltimet Ukrainasta tasaavat tappiota.
Kotimarkkinoilla Pislan etuna on se, että huomattava osa tuotteista menee korjausrakentamiseen.
Kemppainen toteaa tyytyväisenä, että tilausmäärät ovat vähentyneet, mutta kun kilpailijat alkavat olla huonossa hapessa, se tuo Pislalle mahdollisuuksia.
– Korjausrakentamisen kotitalousvähennykset vaikuttavat siihen, että töitä riittää.