Kuuden SAK:laisen liiton projekti uuden teollisuusliiton perustamiseksi eli ns. TEAM-liittoprojekti on ratkaisuvaiheessa. Metalliliiton jäsenet sanovat asiasta sanansa jäsenäänestyksessä 5.–19.2.
Uutta teollisuusliittoa ovat olleet valmistelemassa Metallityöväen liitto, Kemianliitto, Sähköalojen ammattiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Viestintäliitto ja Rautatieläisten liitto.
Päätavoitteena on jäsenten edunvalvonnan ja sopimusturvan kehittäminen elinkeinoelämän rakennemuutoksessa. Tavoitteena on, että uusi liitto antaa jäsenille laajempia neuvontapalveluja työsuhdeasioissa ja parempia jäsenetuja. Liiton tavoitteena on muodostua vahvaksi edunvalvojaksi ja työelämän kehittäjäksi, todetaan esityksessä liiton perustamiseksi.
Valmistelun aikana on pohdittu myös hankkeen mahdollisuuksia ja uhkia.
Viisi keskeistä mahdollisuutta:
Viisi keskeistä haastetta:
Uutta liittoa on valmisteltu 10 työryhmässä. Työryhmät jättivät loppuraporttinsa viime vuoden maaliskuun lopussa. Toukokuun alussa projektihallitus jätti liitoille esityksen uuden liiton perustamisesta.
Metalliliiton viime vuoden liittokokouksen asettamista tavoitteista päästiin kesän aikana yhteisymmärrykseen muiden liittojen kanssa.
Alkukesästä 2009 liitoilla on oltava sitovat päätökset mukaan lähtemisestä. Liittojen ammattiosastot käsittelisivät uudet mallisäännöt syksyllä 2009. Uuden liiton perustava kokous pidettäisiin marras–joulukuussa 2009 ja uusi liitto aloittaisi 1.1.2010.
Teknisesti liitto perustettaisiin niin, että Viestintäalan ammattiliitto muuttaa sääntönsä uuden liiton säännöiksi ja sitten muut liitot fuusioituvat siihen.
Tämä Ahjon TEAM-esittely perustuu projektihallituksen 5.5.2008 liitoille jättämään esitykseen ja 22.8.2008 muistioon sekä sääntötyöryhmän esitykseen joulukuussa.
Ne ovat kokonaisuudessaan verkkosivuilla www.metalliliitto.fi > TEAM-liittoprojekti.
Sopimustoiminta seitsemään sektoriin
Edunvalvonnan tavoitteena on parantaa jäsenten ostovoimaa, palkkauksen oikeudenmukaisuutta, työympäristöä sekä kehittää työelämää laadullisin uudistuksin. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet käsitellään ensimmäisessä edustajakokouksessa.
Uuden liiton sopimustoiminta jakautuu seitsemään sektoriin: kemian sektori, logistiikkasektori, energia-, tieto- ja sähkösektori, metalli- ja elektroniikkasektori, puutuotesektori, viestintäsektori ja ympäristösektori.
Kullakin sektorilla on oma johtokuntansa. Sektorien muodostamisessa on otettu huomioon toimialojen rakenne, nykyisten työehtosopimusten soveltamisalue sekä ammatilliset identiteettikysymykset.
Metalli- ja elektroniikkasektorissa olisivat teknologiateollisuus, malmikaivokset, pelti- ja teollisuuseristysala sekä puolustusvoimien korjaamot.
Metalliliiton muista sopimusaloista jalometalliala sijoittuisi kemiansektoriin, auto- ja konekorjaamoala sekä auto- ja konekauppa logistiikkasektoriin, energia-ala ja tietoliikenneala energia-, tieto- ja sähkösektoriin. Mekaanisen metsäteollisuuden korjaamot sijoittuisivat puutuotesektoriin.
Työehtosopimusten sijoittumista sektoreihin voitaisiin muuttaa edustajakokouskauden aikana sektorijohtokuntien yhteisestä esityksestä liittovaltuuston päätöksellä. Muutosesityksen pitää saada sektorijohtokunnan enemmistö taakseen. Valtuusto päättää asiasta yksinkertaisella enemmistöllä.
Edustajakokous voisi muuttaa sektoreita 2/3 määräenemmistöpäätöksellä.
Samassa yrityksessä voi nyt olla käytössä kaksi rinnakkaista työehtosopimusta. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa joissain yrityksissä on sekä metallin että sähkön sopimukset. Näiden osalta neuvotteluissa tavoitteiden asettelu tehtäisiin uudessa liitossa yhdessä ja muodostettaisiin yhteinen neuvottelukunta. Jos sektorijohtokunta katsoisi, että on yksittäisiä työehtosopimusmääräyksiä, jotka olisi syytä säilyttää erillisinä, neuvottelut hoitaisi se neuvotteluryhmä, jolle asia kuuluu. Erisisältöiset sopimusmääräykset kirjattaisiin joko erillisinä työehtosopimuksina tai liitesopimuksina yhteiseen työehtosopimukseen tai erityisinä työehtosopimuspykälinä.
Näin toimittaisiin edustajakokouskauden aikana, kunnes syntyy kokonaan uusia työehtosopimuksia tai sektoripohjaisia runkosopimuksia. Edustajakokous voi muuttaa tätä käytäntöä vähintään 2/3 määräenemmistöpäätöksellä.
Vahva edunvalvoja ja uudistaja
Liitto neuvottelisi valtakunnalliset työehtosopimukset liittokohtaisina tai tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin perustuvina.
Liitto tavoittelisi sellaisia valtakunnallisia sopimuskokonaisuuksia, joilla turvataan yleissitovuus, kehitetään työsuhteen vähimmäisehtoja ja parannetaan työllisyyttä. Lähtökohtana on oikeudenmukainen ja solidaarinen palkkapolitiikka.
Sektorikohtaiset ja sektoreiden väliset runkosopimukset ovat työryhmän mukaan merkittäviä mahdollisuuksia sopimusrakenteiden kehittämisessä. Kehitys johtaa luonnollisesti työehtosopimusten yhdistämiseen ja määrän vähenemiseen, esityksessä todetaan.
Sektorijohtokunnat asettaisivat sopimusaloittain palkankorotus- ja muut tavoitteet ammattiosastojen esitysten pohjalta. Sopimusten yksityiskohtainen soveltaminen päätettäisiin sopimusaloittain. Palkankorotusten vähimmäistasosta ja muista perusehdoista tavoiteltaisiin yhtenäistä linjaa kaikilla sopimusaloilla.
Hallitus päättäisi hyväksymisestä
Tavoitteista ja neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tai jäsenäänestykseen laittamisesta päättäisi liiton hallitus sektorijohtokuntien esityksestä.
Sektorijohtokunnassa olisi jokainen sektoriin kuuluva sopimusala edustettuna. Johtokuntien tehtävänä olisi mm. sopimusneuvottelujen johtaminen, neuvottelutuloksen käsittely ja päätösesityksen teko.
Työehtosopimusneuvotteluja kävisivät sopimusalakohtaiset työehtosopimusneuvottelukunnat, jotka sektorijohtokunnat valitsisivat työpaikkojen edustajista.
Aluepalvelukeskukset ja maakuntatoimistot tuottaisivat ammattiosastoille ja luottamushenkilöille edunvalvontaa tukevia palveluja.
Työympäristöasiat osa ydintehtäviä
Työympäristöasiat olisivat keskeisiä edunvalvonta-asioita ja osa uuden liiton ydintehtävistä.
Tavoitteeksi on esitetty, että luottamushenkilöiden työpanoksesta yhä suurempi osa olisi työpaikan kehittämistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutettu olisi ennen kaikkea työpaikan kehittäjä.
Liitto tukisi, ohjaisi ja kouluttaisi työpaikkojen työsuojeluaktiiveja ja luottamushenkilöitä, vaikuttaisi järjestöihin ja viranomaisiin sekä osallistuisi säädösten ja normien valmisteluun kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Työympäristöasiantuntijoita käytettäisiin työehtosopimusneuvotteluissa.
Tutkimustoiminnassa korostuisi ennakoiva edunvalvonta ja toimialojen kehittäminen. Tutkimustoiminnan tehtävinä olisivat edunvalvonnan tuki, tutkimus ja seuranta, elinkeinopolitiikka ja työelämän kehittäminen.
Uuden liiton tutkimusyksikkö seuraisi 15 toimialaa ja niiden keskeisiä yrityksiä. Seuranta kattaisi valtaosan sopimusaloista. Muiden sopimus- ja toimialojen seurannasta vastaisivat toimialasektorit.
Jäsenet liittyisivät ammattiosastoon. Paperilomakkeella liittymisestä siirryttäisiin ensisijaisesti sähköiseen liittymiseen.
Ammattiosaston jäseniä olisivat työmarkkinoiden käytettävissä olevat sekä eläkeläiset. Opiskelijajäsenille perustettaisiin oma valtakunnallinen yhdistys.
Toistaiseksi eläkkeelle siirtyneeltä eli seniorijäseneltä ei perittäisi jäsenmaksua ja jäsenetuudet olisivat voimassa sen vuoden loppuun kun siirtyy eläkkeelle. Sen jälkeen seniorijäsen voisi säilyttää jäsenyyden vuosittaisella maksulla. Seniorijäsenet osallistuisivat ammattiosastojen toimintaan ja päätöksentekoon samoin oikeuksin kuin muutkin jäsenet.
Ammattiosaston esityksestä hallitus voisi myöntää jäsenetuudet 35 vuotta jäsenenä olleelle eläkkeellesiirtymisvuoden jälkeiseksi ajaksi. Heiltä ei perittäisi jäseneduista maksua.
Ennen 1.1.2010 vapaajäsenyyden saavuttaneet saisivat seniorijäsenen jäsenedut ilman vuosittaista maksua. Vapaajäsenyydet määräytyvät liittojen nykyisten sääntöjen mukaisesti.
Seniorijäsenellä ei olisi ääni- eikä vaalioikeutta edustajakokousvaaleissa. Ennen 1.1.2010 vapaajäsenyyden saavuttaneet voisivat rekisteröityä äänestäjiksi vuoden 2015 vaaleissa.
Edustajakokous joka viides vuosi
Edustajakokousvaaleissa äänioikeus ja vaalikelpoisuus olisivat työmarkkinoiden käytettävissä olevilla jäsenillä eli työssäkäyvillä ja työttömillä sekä jäsenmaksusta vapautetuilla ja määräaikaisesti eläkkeellä olevilla. Tähän liittyy vuoden 2015 edustajakokousvaaleja koskeva vapaajäsenten ja eläkkeelle siirtyneiden siirtymäsääntö.
Edustajakokous pidettäisiin joka viides vuosi. Edustajat, joita olisi yli 600, valittaisiin suhteellisella vaalilla. Vaalipiirijako olisi alueellinen sekä sektori- ja sopimusalakohtainen. Vaalipiirijako kirjattaisiin vaalijärjestykseen.
Edustajakokous valitsisi valtuuston, hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä päättäisi toiminnan linjoista ja säännöistä. Jäsenet päätäntäelimiin valittaisiin työpaikoilta.
Edustajakokous valitsisi valtuuston sektoripohjaisesti. Valtuusto valitsisi seitsemän sektorijohtokuntaa ja nimittäisi niiden johtajat. Valtuusto päättäisi vuosittain jäsenmaksun suuruuden ja toiminta- ja taloussuunnitelmat.
Uudelle liitolle on kaavailtu alueorganisaatiota, joka muodostuisi aluepalvelukeskuksista ja maakuntatoimistoista. Aluepalvelukeskuksia on esitetty kuusi: Helsinki, Tampere, Turku, Vaasa, Kuopio ja Oulu. Niistä ei ole tehty vielä päätöstä.
Aluepalvelukeskusten tehtävinä olisivat koulutus, työelämän kehittäminen, viestintä, järjestötyö ja sen kehittäminen sekä työehtojen valvonta, työsuhderiita-asioiden hoito ja lakipalvelut.
Aluepalvelukeskuksen alueella toimisi 1—3 maakuntatoimistoa, joista saisi työsuhdeneuvontaa, apua riitojen selvittelyyn, tukea paikalliseen sopimiseen. Lisäksi ne edistäisivät järjestäytymistä ja vaikuttaisivat maakunnalliseen työvoima- ja aluepolitiikkaan.
Ammattiosastot erilaisia
Uuteen liittoon tulisivat kaikki nykyiset noin 1 220 ammattiosastoa. Ammattiosastorakenteeseen ei puututa, mutta sen muutostarve tulevaisuudessa myönnetään. Muutos lähtee ammattiosastoista itsestään ja käytännön yhteistyön kautta.
Ammattiosastojen perustehtäviksi luetellaan järjestäytymisen pitäminen korkeana, edunvalvontaorganisaation kattavuus, jäsenyys- ja työttömyysturva-asioiden hoitaminen, koulutus ja tiedotus, toiminnan kehittäminen yhteistyössä muiden osastojen kanssa.
Erilaiset jäsenpalvelut ja edut uudistettaisiin uudessa liitossa yhdenmukaisiksi. Jäsenetuja ja loma-asioiden hoitamista esitetään eriytettäväksi omaksi kokonaisuudekseen. Uudella liitolla olisi edelleen jäsenvakuutus, lehtietu ja kalenteri.
Koulutusta kolmella tasolla
Uusi liitto tulisi tarjoamaan koulutusta kolmella tasolla: paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Koulutusta tarjottaisiin myös verkossa. Murikka-opisto olisi uuden liiton pääopisto ja opistopohjaisen koulutuksen pääasiallinen pitopaikka.
Koulutukseen tuleville luotaisiin henkilökohtainen opintosuunnitelma sekä johdonmukaisesti etenevä koulutuspolku. Liitto tuottaisi koulutusta kaikille jäsenille, ei vain luottamustehtävissä toimiville.
Koulutuksen tavoitteiksi luetellaan mm. edunvalvonnan ja organisaation kehittäminen ja ylläpitäminen, työelämäosaamisen kehittäminen, kansalaisvaikuttamisen edistäminen sekä yritystoiminnan kehittäminen.
Koulutus jakaantuisi edunvalvonta- ja järjestökoulutukseen.
Tulevaisuuden edunvalvoja määritellään monipuoliseksi taidoiltaan. Pelkkä työehtosopimusten, säädösten ja määräysten osaaminen ei riitä.
Uudella liitolla tulisi olemaan merkittävä vaikutusmahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja ammattitutkintojen kehittämiseen.
Globaalia edunvalvontaa ja uusi lehti
Uuden liiton kansainvälinen toiminta perustuisi siihen, että jäsenten etuja ei voi ajaa tuloksekkaasti rajoittumalla vain Suomeen.
Kansainvälisen toiminnan pääsisällöiksi on linjattu järjestäytyminen ja ammattiyhdistysoikeudet maailmanlaajuisesti, sopimustoiminnan edistäminen maailmanlaajuisesti, vaikuttaminen EU:ssa mm. kauppa- ja teollisuuspolitiikassa, monikansallisten yritysten toiminnan valvominen ja yritysten työntekijöiden verkottuminen, kansainväliset järjestösuhteet sekä solidaarisuustoiminta.
Uuden liiton uusi jäsenlehti kertoisi jäsenten arkitodellisuudesta ja jäsenille tärkeistä asioista työpaikoilla ja vapaa-aikana.
Lehti ilmestyisi 16 kertaa vuodessa ja pitäisi yllä ja virittäisi sisäistä keskustelua. Lehden suunnittelussa lähdetään mahdollisuudesta sektorikohtaisiin vaihtosivuihin.
Uuden liiton verkkosivut rakennettaisiin kolmen periaatteen varaan: uutismaisuus, järjestötyön modernisointi ja hajautettu ylläpito.
Jäsenmaksujen katettava toiminnan menot
Talouden ja toiminnan suunnittelun peruslähtökohdaksi on otettu se, että jäsenmaksutuottojen on katettava liiton toiminnan varsinaiset menot.
Linjaus on sama kuin mitä Metalliliitolla on pitkään ollut. Tavoitteena on myös se, että kokonaisjäsenmaksu alenisi.
Työttömyyskassan maksamista etuuksista uusi liitto ei Metalliliiton nykykäytännön mukaisesti perisi jäsenmaksua.
Jäsenmaksu olisi prosenttipohjainen. Liiton ja ammattiosastojen jäsenmaksun suunnittelun pohjana käytetty luku on 1,0 prosenttia. Metalliliitossa se on nyt 1,1 prosenttia.
Jäsenmaksusta olisi ammattiosaston osuus 0,195 prosenttiyksikköä. Se on sama kuin Metalliliitossa nyt. Liiton osuudeksi jäisi 0,805. Metalliliitossa se on nyt 0,905.
Lisäksi ammattiosastojen koulutustoimintaa tuettaisiin edunvalvonta- ja järjestökoulutuksen osalta. Myös ammattiosaston järjestämää päivystystä tuettaisiin.
Uuden liiton hallitus teettäisi selvityksen ammattiosastojen toimintamahdollisuuksista. Siinä yhteydessä selvitettäisiin myös jäsenmaksupalautteen riittävyys. Valtuusto käsittelisi tämän selvityksen perusteella ammattiosastojen jäsenmaksupalautteen suuruuden ja sen riittävyyden. Tavoitteena on, että ammattiosastopalaute olisi 19,5 prosenttia koko ensimmäisen edustajakokouskauden eli vuoteen 2015 saakka.
Työttömyyskassan jäsenmaksuksi on arvioitu 0,3 prosenttia, jolloin kokonaisjäsenmaksu olisi 1,3 prosenttia. Metalliliitossa kokonaisjäsenmaksu on 1,4 prosenttia vuonna 2009.
Kassan jäsenmaksu on riippuvainen työttömyysasteesta ja sen määrää Vakuutusvalvontavirasto vuosittain. Liiton jäsenmaksusta päättäisi vuosittain valtuusto.
Oppilasjäseniltä ei perittäisi jäsenmaksua. Ammattiharjoittajilla olisi vuosijäsenmaksu.
Liiton keskustoimisto sijoitettaisiin nykyisiin Metalliliiton ja Rautatieläisten liiton tiloihin Hakaniemessä. Alueiden toimitilaratkaisut tehtäisiin, kun paikkakunnat ovat tiedossa. Työttömyyskassan keskustoimisto sijoittuisi Kemianliiton ja Viestintäliiton tiloihin.
Henkilöstöä lisää alueille
Uuden liiton noin 300 työntekijästä keskustoimistossa olisi noin puolet ja aluetoimistoissa puolet.
Vuoden 2007 lopulla liitoissa oli 334 työntekijää, joista oli 59 alueilla. Heistä 39 oli Metalliliiton aluetoimistoissa.
Liittojen yhdistämishankkeen rinnalla on kulkenut työttömyyskassaprojekti, joka tähtää työttömyyskassojen yhdistämiseen.
Uudella kassalla tulisi olemaan prosenttiperusteinen jäsenmaksu. Viime keväänä jäsenmaksun suuruudeksi arvioitiin 0,3 prosenttia. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei perittäisi jäsenmaksua.
Sulautumisvaiheessa kassapalveluja eli ansiopäivärahan käsittelyä ja maksatusta sekä jäsenasioita hoidettaisiin niissä aluepalvelukeskuksissa, joissa on jo Metallin työttömyyskassan palvelut. Näitä ovat Helsinki, Tampere, Turku, Vaasa ja Oulu. Lisäksi samat palvelut olisivat liittoprojektissa ehdotetuissa Kotkan, Lahden, Porin, Jyväskylän, Varkauden ja Tornion maakuntatoimistoissa.
Kassan palvelujen hajauttamisesta oltiin valmisteluvaiheessa erimielisiä.
Kassan hallinto olisi kolmiportainen: edustajisto-valtuusto-hallitus.
Sähköistä asiointia ja palveluja tultaisiin kehittämään ja lisäämään.
Painoarvoltaan erilaiset mahdollisuudet ja haasteet on poimittu 5.5. esityksestä.
Uuden liiton mahdollisuuksia (mm.)
Haasteita uudelle liitolle (mm.)
– 27.10.2006 liittotoimikunta päätti osallistumisesta selvitystyöhön uuden teollisuuden ammattiliiton perustamiseksi
– 21.–22.5.2007 liittovaltuusto päätti Lauri Lylyn raportin (4.4.2007) perusteella tehtävään jatkovalmisteluun osallistumisesta ja asetti tavoitteita jatkotyölle
– 3.–4.10.2007 liittotoimikunta käsitteli työryhmien työtä ja linjasi asioita fuusioseminaarissaan
– 14.–15.11.2007 liittovaltuusto sai selvityksen työryhmien työstä
– 10.–11.1.2008 liittotoimikunta osallistui kuuden liiton yhteisseminaarin
– vuonna 2008 liiton hallinnon edustajat ovat osallistuneet valmistelutyöryhmien työhön liiton työntekijöiden ohella
– vuoden 2008 aikana hanke on ollut esillä lähes jokaisessa liittotoimikunnan kokouksessa
– 11.4.2008 liittotoimikunta osallistui kuuden liiton yhteisseminaariin
- 25.—28.5.2008 liittokokous päätti äänestyksen jälkeen, että Metalliliitto on mukana jatkoselvitystyössä 5.5.2008 esityksen pohjalta ja asetti seitsemän ehtoa
- 29.8.2008 liittotoimikunta hyväksyi yksimielisesti 22.8. muistion, jossa liitot sopivat Metallin liittokokouksen asettamista ehdoista
- 26.–27.11.2008 liittovaltuusto päätti laittaa TEAM-liittoprojektin jäsenäänestykseen
- 5.–19.2.2009 jäsenäänestys
- 26.2.2009 liittotoimikunta päättää jatkotoimista
Metallityöväen työttömyyskassa on käsitellyt TEAM-kassaprojektia hallituksessa ja edustajiston kokouksessa vastaavasti.
Kemianliitto: jäsenäänestys 5.–19.2.2009, valtuusto (ylin päättävä elin) kokoontuu 4.-5.6.2009
Metalliliitto: jäsenäänestys 5.–19.2.2009, ylimääräinen liittokokous 2.–3.6.2009
Viestintäliitto: liittokokous 8.–10.5.2009 (kokouksessa hyväksyttäisiin myös uuden liiton säännöt)
Puuliitto: liittokokous 15.–17.5.2009
Rautatieläiset: liittokokous 24.–25.5.2009
Sähköliitto: edustajiston kokous 2009