Palkkatyöläinen-lehden rooli on yhtä kuin SAK:n rooli, sanoo satavuotiaan Palkkatyöläisen päätoimittaja Harri Järvinen.
Järvinen ei näe uhkana, että SAK vaiettaisiin kuoliaaksi, jos ja kun tupoaika jää historiaan.
– Jatkossakin kolmikannassa neuvotellaan sosiaali- ja eläke-eduista sekä työelämän kehittämisestä, Järvinen sanoo ja uskoo, että ennen pitkää työmarkkinoilla palataan tulopolitiikan pöytiin, sillä Suomella ei varaa levottomuuksiin, joita hajautetumpi sopimusmalli väistämättä toisi tulleessaan.
Tästä kumpuaa myös Palkkatyöläisen merkittävyys.
– Palkkatyöläisellä ja liittojen lehdillä on oma tehtävänsä. Liittolehdet ovat jäsentensä äänenkannattajia, Palkkatyöläinen puolestaan on elävä yhteys keskusjärjestöstä koko SAK:laiseen luottamushenkilöstöön ja aktiiveihin.
– Tämän tehtävän rinnalle olen halunnut tuoda sidosryhmäajattelua. Luottamusmiesten lisäksi toisena pääkohderyhmänä Palkkatyöläisellä ovat tahot, jotka tekevät päätöksiä tässä yhteiskunnassa. Lehden välityksellä haluamme tuoda esille SAK:laisia näkemyksiä, Järvinen sanoo ja tarkoittaa sidosryhmillä muun muassa poliitikkoja, työmarkkinavaikuttajia, tutkijoita ja toimittajia.
Painetulle medialle, siis lehdille, on luettu madonlukuja verkkoviestinnän yleistyessä. SAK:laisistakin iso osa käyttää tietoverkkoja, mutta harvoilla on mahdollisuuksia vierailla netissä työpäivän aikana.
– Näen jatkossakin lehden tarpeellisena. Printti ja netti eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan täydentävät toisiaan. Kummallekin löytyy tehtävänsä, Järvinen sanoo.
– Painettu lehti on käyttöliittymänä hyvin kilpailukykyinen mobiiliin ja tietokoneeseen verrattuna. Lehti latautuu heti, kulkee mukana ja tulee luoksesi kotiin.
Kännykän käyttöä ay-viestinnässä on jo harrastettu, ja sen merkitys kasvaa jatkossa.
– Kännykällä voidaan viestittää avainhenkilöille reaaliajassa tärkeitä sanomia. Jos ei muuta, niin kehotetaan hakemaan netistä ajankohtaista tietoa, Järvinen sanoo.
Ay-liike on pitkälti ulkoistanut kriittisen keskustelun valtamedialle. Liikkeen omissa julkaisuissa ei juurikaan käydä itsekriittistä keskustelua. Järvisen mielestä se ei ole välttämättä tarpeenkaan, mutta riippuu kritiikin kohteena olevan asian luonteesta.
– Sisäiselle kritiikille on muita foorumeita, kuten kokoukset, joissa voidaan ja pitää pohtia kiperiäkin kysymyksiä.
– Laajaan jakeluun menevien lehtien ensisijainen tehtävä ei ole nostaa liikkeen sisäisiä ongelmia ramille. On pidettävä kirkkaana periaate, että lehtien pääasiallinen tehtävä on edunvalvonnan tukeminen, eikä se saa häiriintyä ay-liikkeen ongelmien vatvomisella.
Järvinen ei silti tyrmää kokonaan itsekriittistä vuoropuhelua myös ay-lehdissä.
– Jonkin verranhan sitä esiintyykin, mutta se ei ole pääasiallinen tehtävä ay-lehdissä.
SAK:n viestintäjohtajat ovat aika ajoin tuoneet esille haaveen, että SAK:laisessa perheessä olisi yksi suurilevikkinen lehti. Järvinenkin on ehdottanut, että palkansaajaliike kokonaisuudessaan kokoaisi viestintäpääomansa ja alkaisi julkaista jättilehteä. Esitys ei ole saanut laajempaa kannatusta.
– Keskustelua erilaisista vaihtoehdoista on hyvä käydä, Järvinen sanoo ja ymmärtää hyvin, että liitot haluavat säilyttää omat lehtensä, sillä ne ovat tärkeitä siteitä liiton ja jäsenten välillä.
Millainen on SAK:n imago valtamediassa?
– Sen parantamiseen on aina varaa. Viime vuosina on tapahtunut kehitystä, että työelämän asioita on yhä vaikeampi saada läpi valtamediassa. Suuntaus on huolestuttava, Järvinen sanoo.
Hänen mielestään SAK:ta sihdataan suurennuslasilla ja syytetään helposti.
– Pääkirjoittajat ja kolumnistit heittävät aika vapaalla kädellä kritiikkiä SAK:n niskaan. Unohdetaan, mitä SAK on tehnyt suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.
– Kun teimme huumorilla höystetyn äänestyskehotuksen, jolla halusimme kertoa, että yhteiskunnassa on edelleen paljon eriarvoisuutta, meidät tyrmättiin oitis. Tutkimukset kuitenkin kertovat, että vastakkainasettelun aika ei suinkaan ole ohi, Järvinen sanoo ja viittaa eduskuntavaalien alla tehtyyn mainokseen, jossa ökyjohtaja syö runsaan ruokapöydän ääressä.
Mainos sai ennakkoon niin paljon kielteistä palautetta, että sitä ei koskaan julkaistu.
– SAK:ta painettiin mainoksen varjolla, Järvinen tulkitsee.