Senttimääräiset yleiskorotukset, reaaliansioiden nosto, vuokratyön ehdot kuntoon, lisää lomaa, sairauspoissaolot omalla ilmoituksella, ay-liikkeelle kanneoikeus… Liittokokous asetti työehtosopimustoiminnalle rohkeat tavoitteet.
Ilpo Sirniö
Reijo Hirvonen
Ammattiosastot olivat tehneet liittokokoukselle 1 229 työehtosopimustoimintaa koskevaa esitystä. Liittotoimikunta oli niistä valmistellut esitykset liittokokouksen päätöksiksi.
Liittokokouksen toimintatavan mukaan tes-asioita käsiteltiin ensin lähetekeskustelussa kaikkien edustajien kesken. Liittokokouksen ensimmäisenä päivänä isossa salissa käydyssä viisi tuntia kestäneessä lähetekeskustelussa liittokokousedustajat käyttivät 167 puheenvuoroa työehtosopimustoimintaa koskevista aloitteista. Yleiskeskustelussa nostettiin esille monia työehtosopimuksen parantamiseen tähtääviä esityksiä.
Lähetekeskustelun jälkeen asiat siirrettiin valmisteltavaksi työehtosopimusasioiden valiokuntaan, joka laati mietinnön liittokokoukselle hyväksyttäväksi.
Työehtosopimusasioiden valiokunnan puheenjohtajana toiminut Ilpo Sirniö ja valiokunnassa jäsenenä ollut Reijo Hirvonen kiittelivät tes-valiokunnan keskustelevaa ilmapiiriä ja valiokunnan asioiden hyvää valmistelua. Valiokunnan ei tarvinnut tehdä teksteihin kuin pieniä tarkennuksia ja täsmennyksiä työvaliokunnan esityksestä valiokunnan mietinnöksi.
Jokainen liittokokouksen valiokunta poimi mietinnöstään tärkeimmät asiat, joista koottiin liittokokouksen päälinjaukset. Sirniö ja Hirvonen kommentoivat mielestään tärkeimpiä tes-linjauksia.
> Neuvottelemiemme palkkaratkaisujen yleiskorotus takaa yhtenäisen palkkakehityksen ja senttimääräiset palkankorotukset parantavat reaaliansioita ja ostovoimaa.
Sirniö: Kaikki tietävät, ettei palkkaneuvotteluissa helpolla saa mitään. Pidemmällä aikavälillä työnantaja laskee kustannustekijöitä, ja jos esimerkiksi senttimääräisistä korotuksista se kokonaiskustannus ei muutu, niin ei sopimus kai muotoon kaadu. Kun sopimukset kuitenkin lopulta lasketaan kustannusten mukaan, uskon, että se [senttimääräisyys] on saavutettavissa.
Hirvonen: Näen suuren arvon sille, että meidän taulukkopalkkoja nostetaan, ja että niitä korotetaan yleiskorotusta enemmän. Pidemmällä aikavälillä koko paraken eli palkkarakennejärjestelmän uusiminen olisi aika tarpeellinen juttu. Mutta se ei ole helppoa, ja siihen joudutaan tekemään kovasti töitä.
> Parannamme ja selkeytämme vuokratyövoiman käytön pelisääntöjä ja työsuhteiden ehtoja.
Hirvonen: Vuokratyöntekijöiden ansiotaso ja sopimusturva pitää nostaa samalle tasolle kuin meillä muillakin. Se on yksi tärkeimpiä juttuja, koska vuokratyö tulee vaan lisääntymään, ja siihen kannattaa liiton kiinnittää huomiota. Ei se voi olla niin, että he tekevät kympillä ja toiset tekevät viidellätoista eurolla.
Sirniö:Ongelma on siinä, että osa vuokrayrityksiä toimii ihan hyvin, mutta osa on tosi villejä!
Hirvonen: On hyvä muistaa, että vuokrayritysten työntekijät voivat liittyä ihan samalla tavalla liittoon ja valita itselleen edunvalvojat. Olisi kova juttu saada vuokrayrityksiin lisää luottamusmiehiä, se edunvalvonta voi olla myös siellä.
> Vapaisiin ja vuosilomaan liittyvien sopimusmääräysten ja lainsäädännön parantamisessa tavoittelemme vuosiloman pidentämistä ansiotasoa laskematta.
Sirniö:Tämä oli selvästi iso asia jo ammattiosastojen esityksissä, ettei lauantaita laskettaisi vuosilomassa.
Hirvonen: Siitähän puhuttiin jo viime sopimusta tehtäessä, mutta se ei edennyt. Toivotaan, että se toteutuu tällä kaudella niin, ettei ansiotaso laske.
Sirniö:Se on ollut tapetilla jo 20 vuotta. Tänä päivänä vapaa-aika on entistä tärkeämpää ihmisille, sen huomaa meidän jäsenistäkin. Ihmiset arvostaisivat kovasti, jos lomaa tulisi lisää. Se auttaisi työssä jaksamiseenkin.
Hirvonen: Se antaisi myös enemmän aikaa olla perheen kanssa. Monilla on nykyään matkatöitä, ollaan pois kotoa paljon. Eihän se viikko varmaan noin vaan tule, mutta jos saataisiin edes muutama päivä auki, niin se olisi kova juttu.
Sirniö:Siinä olisi viikko lisää soviteltavaa. Jos puolisoiden lomat määrätään eri aikaan, lisäisi todennäköisyyttä, että edes osa lomasta on samaan aikaan.
> Työntekijän ja hänen lapsensa lyhytaikaista sairauspoissaoloa koskevia määräyksiä kehitämme niin, että niissä riittää työntekijän oma ilmoitus.
Hirvonen: Kummallakaan meistä ei ole enää sen ikäisiä lapsia, mutta lapsiperheellisille sairaan lapsen hoidon helpottaminen on tosi tärkeä juttu.
Sirniö: Tässä on kaksi asiaa samassa, työntekijän ja lapsen sairastuminen. Meillä on työpaikalla käytössä kolme sairauslomapäivää omalla ilmoituksella, eikä se ole sairauslomapäiviä mitenkään pullauttanut enemmiksi. Se toimii ihan hyvin, ja on helpottanut elämää, kun työterveysasema on vähän hankalan matkan päässä.
> Ajamme kanneoikeutta, jotta voimme paremmin puuttua työehtojen epäkohtiin.
Hirvonen: Ay-liikkeen kanneoikeus on todella kova juttu, jos me se pystyttäisiin saamaan aikaiseksi. Silloin ammattiliitto voisi vetää työnantajan oikeuteen työntekijän puolesta.
Sirniö:Kun työpaikat pilkkoutuvat niin pieneksi, niin pystyisi toinen taho pitämään yksityisen henkilön puolta oikeusasiassa. Kaikkihan sen tietää, kuinka iso juttu on haastaa työnantaja oikeuteen omalla nimellä.
ASKO-MATTI KOSKELAINEN
Kaivosalalla työskentelee noin 1 500 metalliliittolaista, jotka valitsivat itselleen neljä edustajaa Metalliliiton liittokokoukseen. Porukan yhteisenä toiveena on, että liittoon perustettaisiin erillinen neuvottelukunta malmikaivosten työehtosopimusta sorvaamaan.
Tähän mennessä kaivossopimus on syntynyt käytännössä teknologiateollisuuden sopimuksen kylkiäisenä. Neuvottelukunnan kautta se onnistuisi paremmin. Toinen vaihtoehto olisi, että lisätään kaivosalan asiantuntijoiden lukumäärää siinä vaiheessa, kun pääalan sopimusta neuvotellaan, selvitti Ari Kukkurainen näkemyksiään.
Liittokokouksen päätös oli sisällöltään sellainen, että liitto ”huomioi toimintaympäristön muutokset sopimusalojen työehtosopimuksista neuvoteltaessa.”
– Suoraan sitä kaivosalan neuvottelukuntaa ei sinne kirjoitettu, mutta kyllä tuo kirjaus ihan hyvä on. Varmasti asia jossain muodossa eteenpäin menee, arvioi Aimo Karvonen.
Neuvottelukunnan perustamista esitti liittokokouksessa Reijo Stenberg. Puheenvuorossaan hän ehdotti lisäksi kunnollisia haittalisiä sekä maanalaisten kaivosten työntekijöiden eläkeiän alentamista; muut kaivosmiehet kävivät kannattamassa Stenbergin puhetta.
– Pääalan sopimus ei huomioi kaivosten erityispiirteitä tarpeeksi hyvin eikä sitä, missä olosuhteissa me työskentelemme. Altistumme esimerkiksi arseenille, rikkivedylle ja radonille, perusteli Stenberg.
Ala nousee ongelmista huolimatta
Kaivosala on viime kuukaudet ollut tiedotusvälineissä esillä ja saanut kielteistä leimaa Talvivaaran tapahtumien takia. Tämä harmitti etenkin nelikon nuorinta, 31-vuotiasta Marko Malista, joka työskentelee juuri Talvivaarassa.
– Ihan kohtuutontahan se on ollut. Kriittistä palautetta pitää tietenkin olla silloin, kun on aihetta. Mutta tuollainen jatkuva räkyttäminen ja yleisönosastoihin kirjoittelu syö imagoa koko alalta. Kyllä me saadaan ne asiat vielä kuntoon, se vain ottaa oman aikansa. Nytkin on jo paljon kehitetty esimerkiksi työskentelyvälineitä, vakuuttaa Malinen.
– Sitä paitsi kaivokset ovat yhteiskunnalle iso asia. On ennustettu, että vuosikymmenen loppuun mennessä alalle on tulossa 5 000 työpaikkaa, Malinen jatkaa.
Myös Ari Kukkurainen näkee kaivosten tulevaisuuden edelleen erittäin lupaavana.
– Meille Nivalaan on tulossa uusi avolouhos, ja sitä on tehty hyvässä sovussa asukkaiden kanssa. Yleisökuulemisestakaan ei tullut mitään valituksia. Lähtisi vaan vielä nikkelin hinta nousuun, niin se helppaisi meidän elämää kummasti.
MIKKO NIKULA