ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt) mielletään usein lasten ja nuorten ongelmaksi, mutta työikäisten joukossakin on niitä, jotka eivät malttaisi pysyä paikallaan.
Vaikka adhd-häiriön juuret ovat aina lapsuudessa, havahtuvat jotkut ongelmaansa vasta aikuisena, kun oireet alkavat haitata töissä.
– Aikuisena toiminnallinen ylivilkkaus vähentyy, mutta sisäinen levottomuus pysyy. Ihmisen on esimerkiksi vaikea keskittyä. Välillä ei malta olla paikoillaan, vaan on pakko päästä liikkeelle, ADHD-liiton järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen kertoo.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mielenterveyskartoitus osoitti, että adhd-häiriöiset tekevät vuodessa keskimäärin kuukauden verran vähemmän töitä kuin muut. Kippola-Pääkkösen mukaan tilanne voisi olla toinen asianmukaisella hoidolla.
– Monille jo pelkkä diagnoosi, selityksen saaminen käyttäytymisongelmilleen, on helpottavaa. Töissä adhd-ihmisen kannattaa tiedostaa omat vahvuutensa ja haasteensa. On hyvä pistää itselleen ylös paperille työtehtävälistoja ja käyttää muistutuksia, jotka tukevat työntekoa.
Jos epäilys adhd:stä vaivaa, kannattaa Kippola-Pääkkösen mukaan muistaa, että adhd-piirteitä on välillä kaikilla.
KÄSIKÄYTTÖISET TYÖKALUT aiheuttavat teollisuuden huoltoon ja kunnossapitoon liittyvissä työtehtävissä eniten loukkaantumisia.
Useampi kuin neljä kymmenestä työpaikkatapaturmasta kohdistuu yläraajoihin. Näistä kolme neljäsosaa kohdistuu kämmeneen tai sormiin.
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto kehottaa käyttämään vain asianmukaisin suojalaittein varustettuja koneita.
”Älä käytä rikkonaista laitetta, älä edes ´vielä viimeistä kertaa´”, liitto opastaa.
Sormensa saattaa teloa juuri silloin.
MASENNUSTA ei ole varaa jättää hoitamatta, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri Erkki Kaila. Suomessa jää joka päivä masentuneena työkyvyttömyyseläkkeelle kymmenen ihmistä.
Viime vuonna masennus vei eläkkeelle 3 600 työntekijää.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin masennuksen hoidon onnistumista työterveyshuollossa. Kailan mukaan työterveyshuollossa tuntuu olevan valmiuksien puutetta.
– Työterveyslääkärit ja -hoitajat sanovat, että heillä ei ole aikaa paneutua masennuspotilaaseen. Kolmannes lääkäreistä sanoo lisäksi, että konsultoivan psykiatrin saatavuus on huono.
Kailan mukaan masentuneen kohtaamista ja asioiden selvittelyä ei voi tehdä kiireessä. Hänen mielestään lääkäreiden ja hoitajien avuksi voitaisiin pyytää psykoterapeutteja.
– Heillä on enemmän aikaa pysähtyä potilaan äärelle.
Kaila toivoo myös lisäkoulutusta työterveyslääkäreille ja etenkin hoitajille. Hänen mukaansa aikapulaa voitaisiin helpottaa antamalla joku seurannan osa lääkäreiltä työterveyshoitajille.
Eläketurvakeskuksen mukaan työurat pitenisivät neljällä kuukaudella , jos masennusperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä puolitettaisiin.
RISTIRIITOJA esiintyy jokaisella työpaikalla ainakin ajoittain. Ristiriidat kertovat, että ihmiset ajattelevat asioista eri tavoilla. Erilaiset tavat ajatella ja toimia ovat rikkaus, mutta tietyissä oloissa ne voivat aiheuttaa ongelmia ja johtaa konflikteihin.
– Erilainen tapa ajatella, kokemuksemme sekä käsityksemme ohjaavat meitä myös tulkitsemaan tilanteita omasta näkökulmastamme, kuvailee Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Tarja Räty.
Hän painottaa, että ratkaisemattomina erimielisyydet voivat johtaa ensin satunnaiseen ja myöhemmin tarkoitushakuiseen toisen ihmisen loukkaamiseen.
Rädyn mukaan hyvä työilmapiiri luodaan työpaikalla yleensä johtamisjärjestelmän kautta: toimivilla rakenteilla, hyvällä ja oikeudenmukaisella johtamisella.
– Jos johtamisella luodaan työpaikalla mahdollisuuksia vuorovaikuttamiseen ja palautteen antamiseen, työntekijöiden tulisi käyttää näitä keinoja hyväkseen.
MIKA PELTONEN / UP