SAKSAN metalli- ja elektroniikkateollisuudessa oppisopimusvuosien jälkeen pääsee suoraan tai viimeistään vuoden kuluttua alan töihin. Työnantajat sitoutuivat siihen Baden-Württembergin osavaltion tes-neuvotteluissa, jotka johtivat muiden osavaltioiden neuvotteluille kehyksen luovaan työehtosopimukseen.
Metalli- ja elektroniikkateollisuuden työehtosopimukset koskevat 3,6 miljoonan työntekijän ja toimihenkilön työehtoja. Palkkoja 1-vuotinen sopimus nostaa 4,3 prosenttia, mikä on alalla eniten 20 vuoteen.
Sopimuksen mukaan työnantaja ja työntekijöitä edustava yritysneuvosto määrittelevät yhdessä yrityksen työvoiman tarpeen. Tulevaisuudessa töihin palkataan ne oppisopimukselta valmistuvat, jotka on sisällytetty tähän työvoimasuunnitelmaan. Niissä yrityksissä, joissa työnantaja ja yritysneuvosto eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen työvoiman tarpeesta, työnantaja on velvollinen palkkaamaan oppisopimustutkinnon läpäisseet vuoden sisällä.
Oppisopimukselta valmistuvien palkkausta koskevia määräyksiä sovelletaan vuoden 2013 alusta lähtien. Ammattiliitto IG Metall on viime aikoina toiminut erityisen aktiivisesti nuorten työmarkkina-aseman parantamiseksi.
Se näkyy uudessa työehtosopimuksessa myös vuokratyömääräysten paranemisena. Työnantajan on saatava yritysneuvostolta lupa vuokratyövoiman käyttöön. Tällaista valtaa yritysneuvostolla ei ole ollut aikaisemmin. Sopimus rajoittaa vuokratyövoiman käytön töiden tilapäisiin huippukausiin sekä osaamisvajeen paikkaamiseen ja sairauslomalla olevien korvaamiseen.
Työaikamääräykset muuttuvat aiempaa joustavammiksi. Normina on 35-tuntinen työviikko, mutta 40-tuntista työviikkoa tekevien osuus henkilöstöstä voidaan nostaa aiemman 18 prosentin sijaan 30 prosenttiin. Vastaavasti 30 prosenttia henkilöstöstä voi tehdä 30-tuntisia työviikkoja.
RANSKASSA Caterpillarin kahden tuotantolaitoksen uusi työehtosopimus velvoittaa työnantajan vakinaistamaan vuoden 2012 aikana 80 työntekijää, jotka työskentelevät tällä hetkellä epätyyppisissä työsuhteissa. Sopimus koskee Grenoblen komponenttitehtaan ja Echirollesin kokoonpanolaitoksen yhteensä 2 400 työntekijän työehtoja.
Vähimmäispalkkoja nostetaan 3,4 prosenttia, minkä jälkeen alin taulukkopalkka on 1 515 euroa kuukaudessa. Muita palkkoja korotetaan keskimäärin 3,4 prosenttia kaikkien saadessa vähintään 2,0 prosentin parannuksen.
RUOTSISSA neljä Akzo Nobelin Örnsköldsvikin yksikön metallityöläistä aloitti vuosi sitten yhdessä viiden toimihenkilön kanssa nuuskaus- ja tupakointilakon. Kuusi "lakkolaista" on pysynyt siitä lähtien savuttomana ja nuuskattomana.
Aloite lopettamisryhmän perustamiseksi tuli työnantajalta. Sen edustajat olivat havahtuneet tehtaalla ilmenneisiin tärinätaudin oireista. Tupakanpoltto ja nuuskaaminen pahentavat tärinätaudin oireita. Ryhmä tapasi viikoittain vieroitusasiantuntijan. Työnantaja maksoi hänen palkkionsa.
Savuttomina pysyneet toteavat ay-julkaisu Dagens Arbetessa, että tärkeintä oli ryhmän muiden jäsenten tuki. Ryhmäläisten mielestä korvaavia nikotiinituotteita ei kannata käyttää, koska ne vain pitkittävät itsekuria vaativaa vieroituskautta.
YHDYSVALTALAINEN Apple on maailmankuulu tietokoneistaan ja älypuhelimistaan. Huhtikuun lopulta lähtien Apple on tunnettu laajalti myös yrityksenä, joka on kikkaillut erityisen taitavasti ja kekseliäästi mahtavia voittojaan verottajan ulottumattomiin. Laatulehti New York Times julkaisi 28. huhtikuuta laajan artikkelin Applen keinoista, joilla se hyödyntää verotuksen porsaanreikiä. Sen tuloksena Yhdysvaltojen julkinen sektori on menettänyt Applen lihavina vuosina lähes 2 miljardia euroa verotuloja vuodessa, jutussa esitetään.
Voittoa tuottavat toimintonsa Apple kirjaa mahdollisimman laajasti matalan verotuksen osavaltioihin, kuten Nevadaan, ja matalan yritysverotuksen valtioihin, joita Euroopassa ovat muun muassa Irlanti ja Hollanti. Voittojen kirjaamista näihin veroparatiiseihin helpottaa se, että merkittävä osa Applen liikevaihdosta perustuu aineettomien hyödykkeiden käyttöoikeuksien myyntiin. Niitä ovat muun muassa musiikkiäänitteet, tietokoneohjelmat ja patentit.
New York Timesin jutussa ei väitetä, että Apple toimisi laittomasti. Sen sijaan verojen välttely on moraalisesti arveluttavaa. Verokikkailu on osaksi syynä siihen, että esimerkiksi Applen pääkonttorin isäntäosavaltio Kalifornia kärsii vakavasta budjettialijäämästä. Sitä pienentääkseen osavaltio on supistanut rankasti terveys- ja muita palvelujaan.
Nyt Apple ja puolensataa muuta yhdysvaltalaista suuryhtiötä painostaa lainsäätäjiä keventämään kotiutettavien voittojen verotusta tilapäisesti. Applella on jutun mukaan ulkomailla lähes 60 miljardia kotiuttamattomia voittoja. Se vastaa Nokian puolentoista vuoden liikevaihtoa.
JUHANI ARTTO