Suomessa tarvitaan kipeästi lisää vientiä. Suomen kauppa- ja vaihtotase menivät viime vuonna alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun alun laman. Ei Suomella vielä mitään paniikkia ole, mutta jos alijäämää ei lähivuosina saada kurottua umpeen, alkaa ongelmia syntyä.
Elektroniikkateollisuuden vienti on Nokian myötä hiipunut. Metsäteollisuuden kasvunäkymätkään eivät ole erityisen valoisat. Toki sielläkin voidaan uusia tuotteita kehittämällä päästä nykyistä parempaan menestykseen. Tarvitaan kuitenkin uutta vientiä.
Ympäristöliiketoiminta on ala, joka on kasvanut vauhdilla viime vuosina maailmanlaajuisesti. Kasvusta on lohjennut mukava viipale myös suomalaisille ympäristöliiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Alan yritysten tuotanto kasvoi viime vuonna reilut 10 prosenttia ja tänä vuonna kasvun arvioidaan jatkuvan noin yhdeksän prosentin vauhdilla.
Cleantech Finlandin tutkimuksen ( Ympäristöliiketoiminta Suomessa 2012) mukaan Suomen tärkeimpien cleantech-yritysten yhteenlaskettu ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2011 noin 20 miljardia euroa. Kyseessä on varsin merkittävä summa. Suomen koko metalliteollisuuden liikevaihto oli viime vuonna noin 70 miljardia euroa.
Metallityöläisten kannalta hyvä asia on, että kymmenestä suurimmasta ympäristöteknologian yrityksestä kahdeksan on metalliyrityksiä, kärjessä Wärtsilä ja Metso. Myönteistä on myös se, että voimakkainta ympäristöliiketoiminnan osuuden kasvu on ollut pienissä yrityksissä.
Tärkeimmät ympäristöliiketoiminnan vientimaat ovat Saksa ja Kiina. Seuraavaksi tärkeimpiä vientimaita ovat Venäjä, Ruotsi, Ranska ja USA. Kiinnostavimpina vientimaina pidetään Venäjää, Kiinaa, Saksaa ja Intiaa. Kolme näistä on kehittyviä talouksia, joissa talouskasvu on ollut ja sen odotetaan myös tulevaisuudessa olevan selvästi nopeampaa kuin teollisuusmaissa keskimäärin ja Saksa taas on ollut yksi nopeimmin kasvavista teollisuusmaista.
Tärkeimpiä toimialoja suomalaisilla ovat energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian tuotanto, siirto ja jakelu. Molemmat aloja, joiden näkymät myös tulevaisuudessa ovat hyvät. Onhan energian säästäminen ja uusiutuvan energian tuotannon osuuden lisääminen lähes kaikkien maailman maiden tavoitteena.
Vanha sanonta on, että pitää takoa, kun rauta on kuuma. Tämä pätee yhä. Suomessa on panostettava voimakkaasti ympäristöteknologian kehittämiseen ja uusien tuotteiden valmistukseen.
Ympäristöliiketoiminta on yksi vahvimmista ehdokkaista vientitulojen lisäämisessä. Voi hyvin perustellusti arvioida, että maailmanlaajuisesti ympäristöliiketoiminta tulee pitkään olemaan hyvässä kasvussa. Suomessa pitää panostaa alan tutkimukseen ja kehittämiseen niin, että alan yritykset pystyvät myös jatkossa saamaan osansa alan maailmanlaajuisesta kasvusta ja työllistämään Suomessa.
Jorma Antila
Metalliliiton tutkimuspäällikkö