Hallitus teki maaliskuun lopun talousriihessään paljon uusia päätöksiä, joista osa on otettu enemmän ja osa vähemmän leppoisasti vastaan. Valtiontalous on edelleen yli 7 miljardia pakkasen puolella. Johtopäätös: lisäsäästöjä tehdään 1,2 miljardilla ja veroja korotetaan 1,5 miljardilla.
Kirjoittelin itsekin Ahjoon joku vuosi sitten siitä, mitä kaikkea pahaa edellinen porvarihallitus menikään tekemään: laski veroja, ei elvyttänyt riittävästi, uhkaili eläkkeistä jne. Vasemmistopuolueille on nyt koittanut hetki tehdä itse asiat paremmin. Rutinat pois, talous tasapainoon ja työllisyys kuntoon. Sitä yritetään nyt tosissaan.
Palkkatulojen verotus jää jatkovuosina keventelemättä ja arvonlisävero nousee. Erityinen paino saatiin kuitenkin rakennettua suurituloisten verotukseen, sillä 100 000 euron vuosituloihin tulee uusi veroporras ja miljoonasta eteenpäin perinnöille omansa. Solidaarisuuden liekki sytytettiin palamaan.
Uuden kasvun eväitäkin saatiin onneksi sovittua, kun käyttöön otetaan T&K-vähennys, jonka kautta pk-yritykset saavat veroedun panostuksistaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Näin lisätään patenttien saattamista markkinoille, kun yritysten kannattaa yhä selvemmin pyrkiä hyödyntämään niiden potentiaali omassa T&K-toiminnassaan.
Nuorten yhteiskuntatakuuseen hallitus sai rutistettua jopa uutta rahaa 50 miljoonaa joka vuodeksi. Jos jokainen nuori saadaan töihin tai kouluun, työvoima riittää paremmin myös silloin, kun suuret ikäluokat ovat eläkkeellä.
Kehysriihi kevään poliittisena päätapahtumana johtaa hetken rauhaiseloon, ennen katseiden kääntymistä syksyn kuntavaaleihin. Keväällä 2011 suomalaisessa politiikassa jyrisi Soinin vaara, joka toi hallan kilpailijoiden ahoille ja pisti palikat eduskunnassa uusiksi huonejärjestelyitä myöten. Miten käy syksyllä?
Suomessa on paljon hienoja puolueita. Vanha ja arvokas Kokoomus yrittää pääministeripuolueena pitää hallituksen kiihdytykset aisoissa ja johtaa tuttua ja turvallista jolkotusta eteenpäin. Tärkeämpää kuin omien tavoitteiden saavuttaminen on hallituksen koossapitäminen. Edes ainoan vaalilupauksen eli työn verotuksen kohtalo ei haittaa, sillä lopussa jokainen päätös on sisällöstä riippumatta ”vastuullinen ja välttämätön”.
Keskusta ja Perussuomalaiset tuskin saavat rajusti uutta puhtia hallituksen kehyspapereiden kautta – jos talous on kuralla, tyhjästä on kenenkään paha nyhjäistä. Oppositio hakeekin uutta vauhtia takertumalla Henna Virkkusen emännöimään kuntauudistukseen ja Stefan Wallinin valitettavan koukeroisesti hoitamaan puolustusvoimauudistukseen. Uskottavan vaihtoehdon rakentaminen kuntauudistukselle on Keskustalle elämän ja kuoleman kysymys. Retorisesti taitava kuntapuolue kyllä tarttuu haasteeseen tohkeissaan.
Perussuomalaiset taas joutuvat sen kysymyksen eteen, mitä he suurella eduskuntavaalivoitollaan ovat saavuttaneet – onko käteen jäänyt muuta kuin ne muuttuneet ryhmähuonejärjestelyt Arkadianmäellä?
Ville Kopra toimii valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen erityisavustajana