Liittovaltuuston kevätkokous 10.—11.5.2006
Metalliliiton liittovaltuuston kevätkokous kiirehti neuvotteluja luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman, tiedonsaannin ja toimintaoikeuksien parantamiseksi. Se on myös edellytys paikalliselle sopimustoiminnalle.
Luottamusmiesten laittomia työsuhteen päättämisiä ei saa enää tapahtua metallialalla, valtuusto korosti kannanotossaan.
Valtuusto piti myönteisenä, että Metalliliitto ja työnantajaliitto Teknologiateollisuus ovat kyenneet kirjaamaan yhteisiä näkemyksiä luottamusmiehen aseman ja toimintaoikeuksien kehittämisessä. Työnantajaliitto on korostanut, että heillä ei ole pyrkimyksiä vaikeuttaa luottamusmiesten toimintaa.
Liitot tarkastavat yhteisesti kaikki luottamusmiesten irtisanomiseen tai työsuhteen purkamiseen liittyvät tapaukset vuodesta 2001 lähtien. Lisäksi on sovittu selvitys siitä, onko liitoilla mahdollisuus antaa lausuntonsa pääluottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteesta ennen kuin työsopimus on lopullisesti päätetty. Valtuusto kiirehti selvitystä.
Valtuusto kantoi julkilausumassaan huolta myös elinkeinoelämän rakennemuutosten vaikutuksista yksittäisen työntekijän sopimusturvalle. Valtuusto esittikin, että Teollisuuden Palkansaajien neuvottelukunnan jäsenjärjestöt käynnistävät keskinäiset keskustelut rakennemuutoksen hoitamisesta hallitusti. Siinä on otettava huomioon myös se, että tuotannon rakennemuutoksen myötä yleissitovat työehtosopimukset johtavat uusiin sopimuskokonaisuuksiin.
Valtuusto antoi tukensa toimille, joita valtiovalta, työnantajat ja ay-liike ovat jo tehneet komennustyön laki- ja menettelysäädösten selkeyttämiseksi. Tätä kolmikantaista tulkintaa ja menettelyohjesääntöjen selkeyttämistä on jatkettava. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman yhtenäinen ja läpinäkyvä komennustyötä tekevien asemaa helpottava säännöstö, valtuusto vaati.
(HP)
Paikallinen sopiminen mahdollistaa aivan riittävät mahdollisuudet ratkaista yrityskohtaisia kysymyksiä, jos keskinäistä luottamusta on olemassa, sanoi Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa valtuustossa.
Hän kommentoi Kone Oy:n pääjohtaja ja työnantajaliiton hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin taannoista lehtihaastattelua, jossa Herlin vaati lisää joustoja teknologiateollisuuteen.
— Kun olen kiertänyt monia yrityksiä, niin pieniä kuin suuria ja tavannut niiden johtoa sekä työntekijöitä, ei ole tullut esityksiä nykyisten työehtosopimusten joustavuuksien lisäämisestä. Ennemminkin näyttää siltä, että edes nykyisiä paikallisia sopimuksia ei osata tarpeeksi hyödyntää tai sitten niihin ei ole ollut tarvetta.
Metallin mallin perälautajärjestelmä ei ole este paikalliselle sopimiselle, Vuorenmaa korosti.
— Se antaa turvan työntekijöille ja "tasapuolistaa" työnantajiin nähden luottamusmiesten asemaa. On löydettävä yhteinen näkemys minkälaisia ratkaisuja tarvitaan.
Vuorenmaa jakoi Herlinin käsityksen siitä, että hyvänä aikana on syytä valmistautua ottamaan vastaan huonot ajat. Keinot varautumiseen ovat osin yhteisiä, mutta myös eroja on. Vuoropuhelua on kuitenkin syytä tiivistää ja jatkaa.
(HP)
SAK:n tulevan edustajakokouksen tärkein tehtävä on yhtenäisen sopimuspoliittisen linjan muokkaaminen, korosti toukokuun alussa liiton sihteerinä aloittanut Matti Mäkelä.
— Yhtenäisyyden löytyminen on edellytys sille, että sopimusyhteiskunnan perustana olevaa keskitettyä talous- ja työmarkkinapolitiikkaa voidaan jatkossakin harjoittaa.
Tämän toteutuminen edellyttää, että kehitämme työmarkkinarakenteita paremmin vastaamaan taloudellista ja yhteiskunnallista todellisuutta palkansaajien kannalta. Resursseja ei ole varaa tuhlata järjestöllisiin ongelmiin, Mäkelä korosti.
Mäkelän mukaan työnantajien viimeaikaiset työehtosopimuksen heikennysesitykset vaarantavat mahdollisuuden tehdä talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kokonaisuuden kannalta järkeviä ratkaisuja.
Liittovaltuuston puheenjohtaja Pentti Mäkinen korosti ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja vaati opetusministeriötä ryhtymään toimiin ammatillisen koulutuksen tason nostamiseksi.
Ammattitutkintojen jatkeeksi tarvitaan lisäkoulutusta, jotta kiinnostus itsensä kouluttamiseen säilyy ja siitä tulee työelämässä luonnollinen asia, Mäkinen sanoi.
(HP)
Metalliliittoon liittyi viime vuonna 7 466 uutta jäsentä, joista 75 prosenttia oli 30-vuotiaita tai nuorempia.
Liitossa oli kuitenkin 1 302 jäsentä vähemmän kuin vuotta aiemmin, mikä johtuu mm. alan vaihdoista ja työpaikkojen vähenemisestä. Järjestäytymisaste oli 87—89 prosenttia. Heikointa järjestäytyminen on valtuuston hyväksymän toimintakertomuksen mukaan pienillä työpaikoilla, joissa ei ole luottamusmiestä.
Kaikkiaan liiton 339 ammattiosastoon kuului viime vuoden lopussa 166 085 jäsentä. Heistä oli naisia 19,9 prosenttia eli lähes 33 000.
Valtuuston hyväksymän tilinpäätöksen mukaan liiton toiminnan kulut olivat 25,04 miljoonaa euroa, mistä henkilöstökuluja oli 8,1 miljoonaa. Talousarvio alittui 1,3 prosentilla.
Jäsenmaksutuloja kertyi 49,1 miljoonaa euroa, mistä ammattiosastoille palautettiin 5,6 miljoonaa euroa. Työttömyyskassan osuus oli 17,5 miljoonaa ja liiton 26 miljoonaa.
Liiton tilinpäätös oli 7,3 miljoonaa ylijäämäinen.
Metallityöväen työttömyyskassa piti myös valtuustonsa varsinaisen kokouksen. Viime vuonna kassa maksoi 28 579 jäsenelle ansiopäivärahaa lähes 159 miljoonaa euroa.
Päivärahojen määrä laski 30,4 miljoonaa edellisestä vuodesta. Saajien määrä pieneni 21 prosenttia.
Päivärahahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika oli 13 päivää vaihdellen kuukausittain 11:stä 17 päivään.
(HP)
Mikä valtuusto?
* Metalliliiton liittokokous valitsee liittovaltuuston jäsenet neljäksi vuodeksi.
* Valtuustossa on 59 varsinaista jäsentä piirijärjestöistä ja sopimusaloilta.
* Liittovaltuusto käyttää liittokokousten välisenä aikana korkeinta päätäntävaltaa.
* Valtuusto kokoontuu sääntöjen mukaan keväällä ja syksyllä.
* Kevätkokouksessa päätetään toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä, syyskokouksessa toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta.
* Ammattiosastot ja piirijärjestöt tekevät esityksiä liittovaltuustolle.
Ahjo 11 / 25.5.2006