Toukokuu lyhyesti

Tilaajavastuu ja kanneoikeus osa tupoa

Metalliliiton valtuusto kiirehtii tupossa sovittua tilaajavastuun toteuttamista ja kanneoikeuden saamista ammattiliitoille. Esitykset lakien uudistamiseksi tulee tehdä kolmikantaisesti ensi syksyyn mennessä.

Harmaan talouden torjuntatoimien lisäksi toukokuun toisella viikolla kokoontunutta Metalliliiton liittovaltuustoa puhutti paperiteollisuuden lukkiutunut neuvottelutilanne. Metalliliitto ei hyväksy työantajan eli Metsäteollisuus ry:n pyrkimystä murtaa sanelupolitiikalla ja tehtaiden lopettamisuhkailuilla työehtosopimusjärjestelmän perustana olevaa sopimusosapuolten tasavertaisuutta. Työnantajien kieltäytyminen neuvottelemasta laajasti hyväksytyn tulopoliittisen ratkaisun mukaista työehtosopimusta paperiteollisuuteen on vakava haaste koko ay-liikkeelle.

Metallin puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa kiinnitti puheenvuorossaan huomiota teollisuuden rakennemuutokseen ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin.

- On tehtävä uudet analyysit, miten rakennemuutokseen vastataan niin, että koko teollisuuden palkansaajien työehdot ja tulevaisuus turvataan. Nykyiset sopimusrajat ovat entistä enemmän veteen piirrettyjä, olivat ne sitten työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisiä tai nykyisten eri ammattiliittojen välisiä.

Vuorenmaa ehdotti, että teollisuuden ammattiliitot kokoontuvat jo alkusyksystä neuvottelemaan Teollisuuden palkansaajat -neuvottelukunnan (TP) piirissä, miten tulevaisuudessa yhteistyötä hoidetaan.

TP on yhdentoista teollisuusaloilla ja teollisuuden palvelualoilla toimivan ammattiliiton rekisteröimätön yhteistoimintaorganisaatio, joka perustettiin vuonna 1993.

Myös Metalliliiton sihteeri Erik Lindfors painotti jäsenten aseman turvaamista yhä kasvavassa markkinavoimien puristuksessa.

- Koko ay-liike voi turvata jäsentensä edut jatkossakin vain yhtenäisyydellä. Emme tarvitse yhtään lisää puoluepoliittisesti motivoituja sisäisiä ristiriitahankkeita. Erityinen tarve on tiivistää yhteistyötä vastapainona elinkeinoelämän ryhtiliikkeelle.
(JR)

Valtuusto keskusteli vilkkaasti
(Metallityöväen liiton liittovaltuuston kevätkokous, Helsinki 11.5.2005)

Toimintaympäristön muutos ja siitä aiheutuvat liittorajakysymykset, ulkomaisen työvoiman käyttö, muutosturva sekä paperiteollisuuden neuvottelutilanne puhuttivat Metalliliiton liittovaltuuston kevätkokousta keskiviikkona Helsingissä. Valtuuston kokous jatkuu torstaina, jolloin käsitellään ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä kysymyksiä.

Kymen piirin Kari Niininen sanoi, että työnantajan esitykset sopimusten heikentämisestä paperiteollisuudessa tuovat mieleen 1970-luvun. Syyt henkilöstön poissaoloon työpaikoilta johtuvat henkilöstöön kohdistuneista paineista. Niininen korosti myös tilaajavastuun aikaansaamisen tärkeyttä. Mikäli asiaa ei saada kuntoon, tarjoaa tilanne esimerkiksi viidennen ydinvoimalan rakennustyömaalla hämäräfirmoille tilaa toimia.

Satakunnan Veijo Rantanen muistutti, että ydinvoimalaprojektissa syntyvää sekamelskaa ei selvitä kukaan, jos määräyksiä ulkomaisen työvoiman käytöstä ei saada kuntoon.

Mikko Mielonen Helsingistä huomautti, että komennusmiesten veromätkyt ovat johtamassa siihen, että alihankintatyövoiman liikkuvuus vaarantuu jos verohallinto ei muuta käytäntöään. Varsinais-Suomen Raimo Nieminen kertoi, että on jo olemassa merkkejä siitä, että komennustyöyritykset ovat verottajan käytännön takia siirtymässä käyttämään virolaisia ja puolalaisia työntekijöitä suomalaisten sijaan.

Hämeen Jyrki Virtanen sanoi, että ammattiliittojen on luotava yhteinen toimintamalli, jotta Lahden Foxconnin kaltaisia tilanteita ei enää jatkossa tapahtuisi. Toimintaympäristön muutos on tuomassa lisää vastaavia tilanteita ja työnantajaliitto on laajentamassa reviiriään. Hänen mielestään Suomeen on saatava vahva teollisuusliitto.

Varsinais-Suomen Marjo Nevalainen epäili, saako tiettyjä liittoja enää saman pöydän ääreen Metalliliiton kanssa liiton kannanottojen jälkeinen.

Helsingin Sari Kilpeläinen muistutti, että ay-liikkeen voima on joukkovoimaa ja tarvitaan solidaarisuutta. Hän kaipasi voimakkaammat pelisäännöt vuokratyövoiman ja ulkomaisen työvoiman käyttöön. Hän muistutti myös, että työtehtävien ja palkan on oltava kilpailukykyinen, jotta ala houkuttelee nuoria.

Pirkanmaan Vesa Pohjalainen varoitti tuudittautumasta siihen, että me teemme korkealaatuisia tuotteita, joiden valmistaminen säilyy Suomessa. Esimerkit osoittavat, että niitäkin siirretään ulkomaille. Hän ihmetteli myös työnantajien halveksivaa suhtautumista henkilöstöä kohtaan. Elinkeinoelämän keskusliiton perustamisen yhteydessä esitetyt pelot ovat toteutumassa, Pohjalainen sanoi ja arveli paperityönantajien käyttäytymisen olevan mietittyä alusta loppuun. Ammattiyhdistysliikettä yritetään nyt tosissaan kyykyttää.

Reino Sivonen Pirkanmaalta antoi tuen Paperiliiton taistelulle ja totesi viidakon lakien olevan sittenkin edelleen voimassa työpaikoilla. Liittorajat eivät saa olla esteenä etujen puolustamisessa. Muutosturvalle on hänen mielestään todellinen tilaus olemassa. Sen voimaan tulo on tulikaste ammattiyhdistysliikkeelle. Sivonen ihmetteli myös työnantajan intoa palkkarakennetta kehitettäessä pyrkiä purkamaan vanhoja käytäntöjä työnvaativuuksissa ja sitä kautta alentamaan ansiotasoa.

Vaasan Jukka-Pekka Matintupa antoi tuen Paperiliitolle sen tavoitellessa tupon mukaista sopimusta. Jos huononnukset menevät läpi, ne ovat myös meidän silmillämme.

Varsinais-Suomesta Sari Helminen esitti hallitukselle ja kauppa- ja teollisuusministeriölle kysymyksen, miksi henkilöstön hallintoedustusta vähätellään valtionyhtiöissä.

Taina Karrikka Helsingistä ihmetteli, että työnantajan sanelullako suomalainen työ tulisi kilpailukykyiseksi Kaukoidän maiden kanssa ja sanoi Paperiliiton olevan oikealla asialla. Hänen mielestään globaalissa kilpailussa työehtojen on oltava päivänvalon kestäviä niissä maissa, joihin tuotantoa siirretään.

Hämeen Juha Ulmanen peräsi selkokielisyyttä vuorotyöntekijöiden asemaa koskeviin työehtosopimusmääräyksiin ja niiden tulkintoihin.

Hannu Hyttinen Etelä-Savosta pohti muutosturvaa ja sanoi, että odotellaan ja katsotaan, miten se pelaa ettei käy kuten yhteistoimintalain. Hän kuten muutamat muutkin puhujat kannattivat kuudennen ydinvoimalan rakentamista.

Uudenmaan Matti Eloranta peräsi liitolta lisäpanostusta ammatilliseen koulutukseen ja alan imagon kohentamiseen. Metallin keskiasteen koulutus ei hänen mukaansa houkuta nuoria.

Ruotsin liittofuusio ratkeaa syksyllä

Ruotsin Metalliliiton ja Industrifacketin fuusioituminen ratkeaa lopullisesti syksyllä. Industrifacketin ylimääräinen liittokokous ottaa kantaa yhdistymiseen syyskuussa ja Metalliliiton ylimääräinen liittokokous kokoontuu kaksi viikkoa sen jälkeen.

Pitkälle valmisteltu yhdistyminen mutkistui, kun Industrifacketin hallitus päätti huhtikuun lopussa yllättäen suositella liittovaltuustolle, että se sanoisi ei yhdistymiselle. Hallituksen päätös herätti hämmennystä ammattiosastoissa. Liiton liittovaltuusto käsitteli asiaa 3.5. ja päätti, että asiasta lopullisen sanan sanova liittokokous kutsutaan koolle syyskuuksi.

Industrifacketin hallitus oli perustellut kielteistä näkemystään liittovakuutuksiin tulevilla muutoksilla, joiden se katsoi heikentävän jäsenten vapaa-ajan vakuutusturvaa. Toinen syy oli se, että uudessa liitossa ei olisi ollut liittovaltuustoa vastaavaa elintä. Nyt valtuuston asemasta on sovittu.

Metalliliiton 9.5. kokoontuneen liittohallituksen lähtökohtana syksyn ylimääräisiin liittokokouksiin on, että ne eivät enää muuta yhdistymisasiakirjoja, vaan joko hyväksyvät tai hylkäävät ne.

Jos molemmat hyväksyvät yhdistymisen, niin uusi liitto aloittaisi suunnitellun mukaisesti vuoden 2006 alussa. Perustava kokous pidettäisiin marraskuun lopussa. Ruotsiin muodostuisi tällöin uusi 450 000 jäsenen liitto, johon kuuluisivat metalliteollisuuden työntekijöiden lisäksi tekstiili- ja vaatetusteollisuuden, kemian-, kumi-, lääke-, lasi- ja öljyteollisuuden työntekijät.
(HP)

Uuden teräsyhtiön nimeksi Ovako

Uusi eurooppalainen pitkiä terästuotteita valmistava yritys on aloittanut toimintansa. Wärtsilän, Rautaruukin ja ruotsalaisen SKF:n yhteisyrityksen nimi on Oy Ovako Ab.

Pitkiä terästuotteita ovat erilaiset putket, renkaat, tangot ja teräslangat, joita käytetään konepaja- tai autoteollisuudessa.

Rautaruukki omistaa 1,3 miljardin euron liikevaihtoa pyörittävästä yhtiöstä puolet, Wärtsilä ja SKF kumpikin runsaan neljänneksen. Moottorivalmistaja Wärtsilästä teräsyhtiöön siirtyy Imatra Steel, Rautaruukista sen pitkiä teräksiä valmistava tytäryhtiö Fundia sekä SKF:stä Ovako Steel.

Ovakon perustamisen taustalla on teräsyhtiöiden tavoite saada synergiaetuja ja kustannussäästöjä. Sillä on tuotantoa 18 paikkakunnalla eri puolilla Eurooppaa, eniten toimipaikkoja ja työntekijöitä on Ruotsissa. Suomessa yhtiöllä on tuotantoa Imatralla sekä Koverharissa ja Dalsbrukissa.

Yhtiön vuosituotanto nousee kahteen miljoonaan tonniin. Uusi yhtiö työllistää yhteensä 5 200 työntekijää, joista 1 200 tulee yritykseen Imatra Steelistä, Rautaruukista ja SKF:stä kummastakin 2 000.