Kysely

 arkisto

Oletko ollut vuorotteluvapaalla?

  Kyllä

  En

  Mikä se on?

 

 

Takaisin Metalliliiton kotisivuille

 

 

Ahjo nro 11 / 2005

tänään on 21.5.2013

 

 

Jukka Riksman

Suomalainen sopimusjärjestelmä uhattuna?

Elinkeinoelämän keskusliito EK vaati useaan otteeseen viime syksynä Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:ta huolehtimaan siitä, että SAK:n kaikki jäsenliitot osallistuisivat tulopoliittisen kokonaisratkaisun rakentamiseen. Samaan aikaan EK:n oman keskeisen jäsenliiton, Metsäteollisuus ry:n annettiin kulkea omia teitään ja estää paperityöntekijöiden eli Paperiliiton pääsy tupon piiriin.

Metsäteollisuuden työnantajat ovat pitkin talvea ja kevättä uhanneet kovin seurauksin työntekijäpuolta elleivät työntekijät suostu työehtosopimusheikennyksiin. Rajuin uhkaus oli siirtää tuotantoa tulevaisuudessa ulkomaille. Sopimuskiista on saanut vakavat mittasuhteet ja vaikutukset heijastuvat mahdollisesti koko kansantalouteen. Ahjon mennessä painoon paperiteollisuuden sopimusneuvotteluissa ei ollut edetty. Metsäteollisuus ry päätti aloittaa kahden viikon työsulun ja uhkasi myös jatkaa työsulkua uudella kahden viikon jaksolla heti kesäkuun alun jälkeen.

Pääministeri Matti Vanhanen oli Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n ahtaajien työtaistelun aikana huolestunut satamien toimintakyvystä. Tämän hän myös toi avoimesti julki. Vastaavaa huolta paperiteollisuuden toimintakyvystä ei ole pääministeriltä kuultu. Metsäteollisuus ry:n työmarkkinahäiriköinti uhkaa jo suomalaista sopimusjärjestelmää, jota maan nykyinen hallitus on yksimielisesti puolustanut.

Paperiteollisuuden työntekijät ovat saaneet tukea muilta suomalaisilta ammattiliitoilta ja myös maamme rajojen ulkopuolelta. Metalliliiton liittovaltuustossa käytetyissä puheenvuoroissa korostettiin, että paperityöläiset eivät ole meneillään olevissa neuvotteluissa esittäneet muista aloista poikkeavia, kustannuksiltaan suurempia vaatimuksia. Metsäteollisuus ry ei ole liikahtanut omista jo kuukausia sitten asettamista vaatimuksistaan. Niistä keskeisimpiä ovat sairausajan karenssit, ulkopuolisen työvoiman käytön laajentaminen ja käyntiaikojen pidentäminen.